keskiviikko 10. joulukuuta 2014

10. luukku: maratonjuoksu




10. luukku: maraton

Ei, en juossut juuri maratonia. Kerron vain suuhteestani maratonjuoksuun. Olen juossut elämässäni kolme maratonia, kahdesti kadulla ja kerran maastossa. Kohti neljättä maratonia sain sitkeääkin sitkeämmän vamman, plantaarifaskiitin. Se oli kevättä 2013. Vamma on muuttanut muotoaan, ts. jalka ei kipuile enää samasta kohdasta kuin silloin, mutta jalkaterä ja siinä oleva kipu estää edelleen tavoitteellisen juoksuharjoittelun kokonaan. Kyllä, vielä yli puolentoista vuoden jälkeenkin. Tuolloin en ikinä olisi uskonut tapahtuvan näin.

Haave ja tavoite maratonista elää yhä. Vielä koskaan en ole kyennyt juoksemaan kokonaista maratonia puolimaratonin loppuajan antamin odotuksin (kuten sivupalkissa olevista tiedoista voitte huomata). Olen siis aina ollut parempi puolimaratoonari kuin maratoonari. Maratonin mysteerit on vielä todellakin ratkomatta! Tiettyyn aikaan juokseminen ei (todellakaan!) ole enää itseistarkotus, paljon on tämä vammautuminenkin vaikuttanut ajatteluuni ja suhtautumiseeni lajiin nimeltä maratonjuoksu. Siitä huolimatta tai just siks toivon, että vielä pääsisi itsensä siinä suhteessa ylittämään!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

-Kiitos, että kävit.
-Kiitos, että kommentoit.
<3