Pohdiskelua..

Mun autonomisessa työvuorosuunnittelussa on taas tapahtunut virhe; Laitoin tälle kolmen viikon periodille 2x2 yövuoroa, kuluvalle sekä tulevalle viikolle. Tää jakso alkoi siis maanantaina, enkä tietenkään huomioinut sitä, että edellisen jakson viimeisellä viikolla oli myös kaksi yövuoroa. Mulla on siis kolmella perättäisellä viikolla nyt yöhommia. Tykkään kyllä yövuoroista, ei siinä mitään! Tai toisinsanoen tykkään siitä, että ne katkaisee arkisen aherruksen. Tosin ei niitä ehkä kolmena perättäisenä viikkona tarvitsisi olla. Mutta sitä soppaa syödään nyt, mitä on itse keitelty.

Näiden kahden yövuoron välikuolemaa hoidin 14km:n reippaalla maantievedolla. Mullahan on nyt ollut pientä jännitystä siitä, miten tuleva puolimaraton tulee kulkemaan. Olen nimittäin treenannut Vaarojen Maraton tähtäimessä, siis metsää, polkuja, mäkiä. Kadulla on juossut ehkä n. 20% kilometreistä. Treenaaminen ei muutenkaan ole ollut optimaalista puolimaratonia ajatellen. No siitä huolimatta aion 1:45 aikaa lähteä tavoittelemaan. Ymmärrän kyllä, että juokseminen viiden minuutin kilometrivauhdilla yli kaksikymmentä kilometriä on kovaa hommaa.

Tämän päivän vauhti oli 5:24/km. Se oli mielestäni kohtalaisen reipasta siihen nähden, että kyseessä oli tälläinen yövuorojen välinen lenkki. Ajatuksena ei edes ollut juosta reippaasti, kuhan lähdin yövuorokoomaa hoitamaan. Askel oli kuitenkin yllättävän kevyt. Myös tuntuma lenkistä jäi kevyehköksi. Siinä juostessani mietin, että kyllä Keski-Suomen luonto on tytöstä juoksijaa tehnyt, ei ole turhaan polkuja tampattu. Pohdin myös, kuinka ennen niin suuret nousut tuntuivatkin nyt niin pieniltä! Tämän päiväinen lenkki oli niitä lenkkejä, joista voi ammentaa varmuutta! Nyt on hyvä lähteä kohti toista yövuoroa, kohti puolimaratonia....

Sataa sataa ropisee

Syksy on tullut Jyväskylään ennen kuin ensimmäistäkään kunnon kesähellejaksoa on ollut tarjolla. Vai kuvittelenko mä nyt vaan, että lähes joka päivä on satanut ainakin vähän. Eilen täytyi kaapin perukoilta kaivaa pitkälahkeista juoksuvermettä, sillä sateen lisäksi oli kylmä.

Edetessään päivä näytti mulle kyllä hyvin selvästi sen, että parempaa ei ole luvassa. Tasasen harmaa, tuulista ja vettä tihutti vaakana koko päivän. Ei siis mikään maailman paras lenkkikeli. Tai keli yhtään millekkään. Suunnitelmissa oli tehdä lyhyt VK-lenkki pitkästä aikaa. Tasasen maantievedon sijaan juoksin lenkin pururadalla, jossa on kaksi kovaa ja kaksi kevyttä nousua. Täytyy myöntää, että viimeisessä nousussa maitohapot jylläs ja kovaa.

Keskivauhdiksi sain kellotettua (viime viikkoisen Sports Trackerin vittuilun vuoksi ihan kahdella kellolla:D) 5.07/km. Tämä lienee semikohtalaista vauhtia tuohon maastoon.. Niin ja ajatellen syyskuussa olevaa välitavoitetta, nimittäin Finlandia Maratonin puolikasta. Vuosi sittenhän ekan puolikkaan juoksin 1.49 ja jotain. Nyt olisi sitten kaiken uhalla tarkoitus yrittää 1.45.00 aikaa. Kunto nyt on joka tapauksessa vähintään sama, mitä se oli vuosi sitten tänään.

Treenilöitä

Mun viimeinen työviikko ennen kuukauden lomaa on mennyt niin vaudilla, että heikompaa hirvittää. Kaikenlaista on tullut touhuttua.. Myös liikuttua. Maanantaina höntsäilin taas 12km ympyrää harjulla ihan järkyttävän painostavassa ilmanalassa. Onnistuin vielä jotenkin säätämään potentiaalisen lenkkikaverin kanssa siten, että se odotteli himassaan juoksukamat päällä mun soittoa, kunnes nukahti. Ja mä taas hölkkäsin harjulla ja ajattelin, kun ei soittoa kuulunut, että eipä se varmaan kerinnyt taikka jaksanut lähteä. No seuraavan kerran paremmalla onnella.

Tiistai oli lepoa ja keskiviikkona juoksin vähän kovempivauhtista settiä jyväsjärvellä, 5.16/km ja matka oli 11km. Tänä aamuna käytiin sittenm pitkiksellä Jn kanssa kimpassa. Pituus oli varmaan jotakuinkin 18km, mun Sports Tracker oli jostain syystä jättänyt palan matkaa lukematta. Kai? No onneksi Jllä oli omat pelinsä. Lenkki oli todellinen "tappolenkki", ensin reilu kymppi polkuja, kivikkoa, juurakkoa ja suota. Siihen päälle sitten viimeiset kilometrit mäkijuoksua, nimittäin Laajavuoren laskettelurinteitä sekä muita polkuja ylösalas. Vauhti oli kevyt, kuten kuuluukin. Mäissä tuntuma raskas, kuten kuuluukin.

Huomenaamuna olisis sitten tarkoituksena taas hölkätä aamuvuoroon töihin. Yks päivä duunia ja loma potkaistaan käyntiin Jllä pidettävillä bileillä. Mä aion niin nauttia tästä lomasta; tavata ihmisiä, urehilla, käydä ulkona, nauttia elämästä. Tota kaikkee mä oon kyllä touhunnut jo monta viikkoa, on iloiset viikot jatkunut nyt (ehkä jo epäilyttävän) pitkään mun elämässä :D. Joten kaikki tuleva olkoon vain luonnollista jatkumoa sille!

PK:ta, VK:ta ja PMMP:tä :)

Wannabe Juoksijan treenit kahtena viimepäivänä on mennyt kutakuinkin niin, että eilen kävin iltavuoron alle hölkkäämässä rapian kympin ihan keskellä ei mitään. Laajavuoren maastoissa (yllätysyllätys) kyseisen lenkin heitin ja maasto oli ihan tosi metsää lähes koko matkan! Matkan varrella jouduin mm. kiipeämään kaatuneen puun yli :D. Tarkemmat koordinaatit katselin sitten jälkikäteen tietokoneelta, välillä nimittäin ei ollut mitään hajua missä painelin! Mutta luotto kuntoon oli kova; kyllä sitä töihin kerkeää ja kotiin jaksaa, vaikka vähän harhaan käviskin askel. Ihan mukava tunne se!

Tänäaamuna oli sitten ohjelmassa lyhyt vauhtilenkki. Ja kun sanon aamuna, niin todella tarkoitan sitä!

Kukonlaulun aikaan...

Lähtö oli nimittäin juurikin edellä kuvattuna ajankohtana. Matkaa kertyi reilu viisi kilometriä ja vauhti oli 4.43/km. Koskaan aiempina vuosina en ole tainnut satunnaisia kilometrejä lukuunottamatta juosta alle viiden minuutin vauhteja. Nyt se on tullut tavaksi ja nimenomaan ennen aamuvuoroa. Tuossa vauhdissa mennään kyllä sellaisella levelillä, josta mukavuus on kaukana ja huonokin läppä jäisi heittämättä, mikäli joku kaveri siinä mukana juoksisi.

Tosi juoksija kulkee hissillä...

Hahhaa, kerrotakoon myös sellaisesta skabasta, joka mun ja mun miehen välillä on menossa. Tai oikeastaan se on ollut menossa jo monta kuukautta. Nimittäin rappusten nousu/lasku kävellen. Otsikkona on Autoilija vs. Maratoonari ja aina kun kävelee rappuset joko alas tai ylös laitetaan tukkimiehen kirjanpidolla viiva omaan sarakkeeseen. Kuvasta voitte sitten päätellä kumpi tätä kisaa johtaa..!

Lopuksi vielä markkinointipuhe: Kuunnelkaas tyypit PMMP:n uutta levyä, sillä se on ihan SAIRAAN HYVÄ!

Kuntokymppi!

No nyt on sitten laitettu hyväksytty hakemus Vaarojen Maratonille. Juomareppu on omistajallaan heti juhannuksen jälkeen ja vielä kun kerkeäisi kengät katsomaan, niin päälinjat alkaa olla kohdallaan. Loppu on sitten hienosäätöä ja HELKKARISTI KILOMETREJÄ! Joten niin se oli vaan tänäänkin vedettävä kamat niskaan ja lähdettävä lenkuralle. Tämän päivän kunto ja tuntemukset oli kohdallaan ja vauhtikin 5:45/km.

Lähtö eteisestä ulos...

...20m, niin ollaan tässä!

Suuntana Laajavuoren kuntokymppi, kotopihasta reilu sellainen. Alkaa vähän tuntua, että se on tämän kesän peruslenkki, jolla juostaan välillä kovempaa, välillä hitaampaa. Peruslenkki lienee mulle sitä, että siellä mennään kerta viikkoon ja sen ympärille rakennetaan sitten muuta, jos vaikka vähän pidempää haluaisi. Ai että, mä digaan näitä maastoja, jotka alkaa takapihalta! Lenkki on myös varsin hyvä ajatellen syksyn tavoitetta. Korkeuseroja ihan kivasti ja maasto todella vaihtelevaa.

Esittelyssä Kuntolenkki 10km:

Ihana Kamala Jyväsjärven Rantaraitti

Tänään esittelyssä ihana kamala Jyväsjärven rantaraitti :). Tätä reittiä olen vuosien mittaan lätkytellyt niiiiin kyllästymiseen asti. Joskus, paino sanalla joskus, saatan silti tuntea mielihyvää siellä juostessani. Niin kävi tänä aamuna siellä hintsaillessani n. 12km (5:45/km). Ja se oli sitä juoksemisen flowta, jota tänä aamuna tunsin... Vielä sillä ihanalla kamalalla rantaraitilla.

  

Se vaatinee kyllä juurikin ylläolevan kuvan kaltaisen kauniin kesäpäivän. Tai sitten jonkun äärimmäisen kelin, jossa on jotain ihmeellistä "nautintoa" juosta. Tänä aamuna oli jokatapauksessa niin kaunis keli ja just ihanteellinen hölkkälenkille; ei liian kuuma, mutta kun T-paitasillaan paineli, niin vähän sai väriäkin pintaan. Eli mikä parasta, AURINKOA!

 

Nämä kaksi ensimmäistä kuvaa on otettu ensimmäinen linssi menosuuntaan päin ja toinen kuva sieltä suunnasta, mistä jokunen kilometri on tultu. Toisessa kuvassa siis Lutakon asuntoaluetta.. Ja ne perkeleen talot siellä peittää MUN ASUNNON JÄRVINÄKÖALAN! Joka siis oli olemassa vielä silloin, kun kyseiseen asuntoon muutin.

Ylläolevan kuvan taustalla näkyy Äijälän silta. Kyseinen kohta on korkeuseroltaan reitin suurin, joten kyseessä on siis hyvinkin tasainen ja nopea reitti. Samaisella reitillähän siis juostaan jokasyksyinen Finlandia Marathon, joka niinikään tunnetaankin yhtenä Suomen nopeimmista maratoneista. Täällä on hyvä vetää VK-lenkkejä ja testijuoksuja, siitä ei mihinkään pääse.

Kuokkalan puoleisella rannalla (onko se nyt sitten eteläpuolta, vai? Mä en oo mikään suunnistaja..) on pätkittäin aika vehreääkin, kuten edellisestä kuvastakin näkyy. Kaikennäköistä liikkujaa reitillä on, tuossakin tietysti kuvaan kerkisi jokin wannabe-pyöräilijä.. Arkiaamut on kaikkein hiljaisimpia, kuten nyt arvata saattaa. Tämä kuva on otettu "taaksepäin", itse siis kiersin aamuisen lenkkini päinvastaiseen suuntaan, kuin juostaan syksyinen maraton Tai on ainakin viime vuodet juostu.

Tämä hotelli Alban nurkilla oleva silta, joka yhdistää Mattilanniemen ja Ylistönrinteen kampukset, on yksi lenkin suosikkikohtiani. Tätä kohtaa en jostain syystä inhoa juuri koskaan, kuten esimerkiksi siirtolapuutarhan kohta Kristillisen opiston nurkilla ottaa päähän lähes poikkeuksetta aina. Mä en ylipäänsä käsitä, että mitä ihmeen järkeä on siirtolapuutarhamökeissä??

 Ja nyt ollaan jo melkein kämpillä taas. Lenkki on siis, kuten kuvista näkyy, kaunis. JOS tykkää juosta tasaista asfalttia. Oon tosissaan ehkä takonut tuolla vähän turhan monta kilometriä, joten suurimmaksi osaksi mulla on aina huono asenne lähteä tuonne lenkille.. Eikä mulla kuunapäivänä tulisi mieleen Laajavuoresta lähteä Jyväsjärvelle. Mutta, en mä toisaalta ihmettele pätkääkään, vaikka toiset lähteekin. Kevyenliikenteenväylää rannoilla kulkee n. 14 kilometriä. Itselläni ei ole minkään näköistä vakituista kulkusuuntaa tms. Juoksen aina miten milloinkin riippuen täysin siitä montako kilometriä haluan juosta. Paljon tuossa reitissä on oltava hyvääkin, kun usein sinne tulee kuitenkin täällä kämpillä ollessa lähdettyä. Tai sitten se on suunnittelun laiskuutta ja ydinkeskusta-alueen läpi juoksemisen vättämistä. Tiedä sitä!

Kesäpäivä

Mä kerron teille nyt ihan huikeasta kesäpäivästä, joka oli tuossa taannoin tiistaina. Vapaapäivä, eli aamukahvit vapaapäivälle tuttuun tyyliin nautiskellen. Moneen kertaan. Tiedossa oli työporukalla illan viettoa sellasella ihanalla vanhalla mökillä, jota saa vuokrata käyttöönsä illaksi. Savusaunat ja kaikki. No siihen päivään lykin reilu 12 km mulle kohtuu kovavauhtisen (5,20/km) lenkin. Pikasuihkut ja fillarilla mökille. Siellä muutamat oluet ja saunontaa. JA UINTIA! Elettiin siis toukokuun 22. päivää. Ikinä en varmasti ole noin aikaisin heittänyt talviturkkia. Oli niin ihanaa. Syötiin ja höpötettiin.

Siinä kahdeksan yhdeksän maissa sitten polkastiin fillareilla pikkutumuissa terassille parin työkaverin kaverin kanssa. Toisella oli jäänyt pullo valkkaria ja mehän tytöt pysähdyttiin matkanvarrella puistoon ja huitastiin naamariin se pullo muovisista skumppalaseista. Aurinko paistoi ja elämä oli ihanaa. Terdellä istuskeltiin siihen puoli kahteen. Pyörät jäi kaupunkiin ja seuraavana päivänä oli niiden haku edessä. Ei krapulaa, joskaan nyt ei ihan lenkkikunnossakaan ollut. Mut olispa elämä aina tuollaista, nauttimista!! Sanoin tuon mun miehelle, niin se tuumaili, että jos mä kolme vuotta istuskelisin puitossa lipittämässä viiniä, niin ei se varmaan niin hauskaa olisi. Ehkä niin. Mut silti, ihana päivä huikeiden tyyppien kanssa!

Näin muuten tämän viikon saldo tulee olemaan kohta starttaavan lenkin jälkeen jotain himpun verran alle 50km ja kahdet illanistujaiset. (Yks viritelmä harjun pururataa kiihtyvävauhtisesti, yks tasavauhtinen VK ja kaks PK-lenkkiä.. Edellä mainittu sekä ööö.. tämänilataisesta ei tiedä.) Tänään olisi suunnitelmissa lähteä maltillisesti juhlimaan mun miehen synttäreitä sekä sen veljen avovaimon valmistujaisia. Mukavaa viikonloppua!