Kompressiojuttua

Kompressiosukat (äiti-ihmisten ja ikääntyneiden keskuudessa tuttavallisesti tukisukat, hah) on ollut mulla useita vuosia satunnaiskäytössä sekä urheilussa että työelämässä. Merkittävää etua en lenkillä (tai etenkään salilla tai vaikkapa pyöräillessä)  kompressiosta koe, mutta lämpötilan kannalta ne on monestakin syystä toimivat. Verenkierron tehostumisen huomaa siitä, että jalkoihin ei juuri koskaan ole kylmä (eikä toisaalta myöskään liian kuuma). Lisäksi polvipituiset sukat on ns. yksi kerros lisää sinne säären aluelle. Itse suorituksen kannalta sillä ei kuitenkaan ole merkitystä. Kompressioon kuitenkin tottuu ja siksi sitä saattaa lenkille kaivata taikka sitten päin vastoin. Jos sitä hetkeen ole käyttänyt, ei sitä myöskään kaipaa tai se saattaa tuntua jopa huonolta.

Sen sijaan työelämässä hyödyn olen kyllä huomannut. Sairaanhoitajan työssä, jossa ollaan paljon jalkojen päällä, on kompressiosta kiistatta merkittävä hyöty. Iltavuorosta on huomattavasti keveämpää kävellä kotiin taikka aamuvuoron jälkeen painella salille, mikäli jaloissa on työpäivän ajan ollut kompressiosukka tai säärystin. Nilkkaleikkausten jälkeen työelämään palatessa lisäsin kompressiosukkien käyttöä paljonkin työelämässä ihan siitäkin syystä, kun nilkka tietysti silloin turpoili.

35% villa / 29% akryyli / 30% polyamidi / 6% elastaani
(saatu blogin kautta)

Raskaus taas vei kompression käytön ihan uusiin ulottuvuuksiin. Kiinnitin asiaan huomiota heti raskauden alusta saakka, mulla kun varmasti löytyy se suonikohjugeenikin. Hankin edelleen muutamat parit lisää säärystimiä. Sukille menee multa isompi peukku, mutta kun ei jatkuvasti jaksa pestä sitä sukkapyykkiä. Työssä käytin kompressiota raskausaikana päivittäin. Nyt kotiin jäädessä päivät on toki jaloille kevyempiä, mutta edelleen kompressio on mulla käytössä, jos vähänkään päiviin sisältyy enemmän jaloillaan olemista. Ja aika moniin päiviin sisältyy.

Tukisukat-shop lähetti mulle testattavakseen tuotteitaan ja valitsin sukkaosastolta vähän aiempaa erilaisia malleja. Nimittäin lievemmällä kompressiolla (15-21 mmHg. Tähän astiset kokemukset Zeropointeista, jotka 15-20mmHg tai 20-30mmHg. Epäilen jälkimmäistä, koska kompressiopaine etenkin säärystimissä tuntuu jämkämmältä) olevat puuvillasukat ja villaa sisältävät sukat talviurheilukäyttöön. Blogiyhteistyön merkeissä lupasin kirjoitella tuotteista mielipiteet tänne blogiin.

54% puuvilla / 40% polyamidi / 6% elastaani
(saatu blogin kautta)

Villaa sisältävät sukat on ollut mulla kävelylenkeillä, eli ihan tositoimiin ne eivät ole vielä päässeet. Hiihtoon nimittäin. Oon kyllä tykännyt ja kovemmallakin pakkasella pysyi jalka lämpöisenä Salomonin maastojuoksukengissä ihan sillä kävelylenkilläkin. Nollakeileillä sukka on tosi lämmin, mutta materiaali kuitenkin sellainen, että inhottavaa hikoilua ei tullut. Varsin kelposukat varmasti siihen tarlvijuoksuun ja hiihtolenkeille myös! No entäpä puuvillaiset sukat? No niihin olen ollut todella ihastunut ihan kotikäytössä. Ovat kuosiltaankin niin kivat! Paljon ei enää muuta sukkaa tekisi mieli täällä kotona käyttääkään, paitsi villasukkaa iltaisin ja aamuisin, heh. Kyseisiä sukkia taidan hankkia vielä lisää yhdet jos toisetkin parit. Kesällä voi sitten olla taas paljassäärin.

Käytätkö sä paljon kompressiota ja missä tilanteessa? Jos et oo kokeillut työssä, niin sitä kyllä suosittelen kokeilemaan. Melkein enemmän kuin siellä iltalenkillä. Ainiin. Niiltä suonikohjuilta on toistaiseksi säästytty. *kop-kop*.

Tampere Countryside Marathon

Kaupunkimaratonit on hallinnut juoksutapahtumia iät ja ajat. Vielä vuonna 2012 osallistuessani Vaarojen Maratonille, oli tapahtuma ainoa laatuaan. Nyt tuntuu, että toinen puoli tapahtumista on polkujuoksutapahtumia. Katujuoksun ja polkujuoksun vastakkainasettelu kukoistaa, joka tuntuu ihan hullulta. Maalaismaisemissa hiekkateillä juostavat tapahtumat ovat yleensä pienen porukan puuhasteluita ja niihin harvemmin vähääkään kauempaa tullaan osallistumaan. Onnekseni sain yhteistyön merkeissä osallistumisen ja mahdollisuuden kertoa teille tapahtumasta nimeltä Tampere Countryside Marathon.

Juoksijalehden paperisesta kalenterista ei tapahtumaa löydy, verkkoversiosta ja My Next Runista kylläkin. Itse kuulun paperisen kalenterin käyttäjäkuntaan ja alleviivaustussilla olisi ollut käyttöä kyllä, sillä tapahtuma sopii omiin tämänhetkisiin intresseihin kuin nenä päähän. Tässä on jotain polkujuoksurymyämisen ja katunylkytyksen väliltä. Sopii siis molemmille koulukunnille, sekä meille, jotka eivät asetu oikein kumpaankaan koulukuntaan. Maalaismaisemaa metsän siimeksessä, peltoja ja järviä, hiekka- ja soratietä, välillä pätkä asfalttiakin, maastonmuotoja. Vaihtelevuutta. Kuitenkin niin, että halutessaan voi myös vauhdin kanssa irroitella.

Ja se maalaismiljöö! Aina joskus tuntuu, että se on kaikessa kauneudessaan jotenkin unohdettu. On ihanaa juosta metsässä, mutta on myös ihanaa juosta metsän äärellä. Pellon viertä, ohi laiduntavien eläinten ja harvakseltaan eteen ilmestyvien maalaistalojen. Vai mitäpä sanotte näistä kuvista?

Tampere Countryside Marathonin instagramissa (@juoksemaalla) löytyy lisää komeita maisemakuvia ja verkkosivuilta (KLIK!) kaikkea muuta infoa.

Tapahtuma on siis Tampereen teiskossa ja juoksureitti kulkee ainoan pohjoismaalaisen sisävesivuonon, Paarlahden, ympäristössä. Matkoja löytyy kolmenlaisia: maraton, puolimaraton ja Myllyn lenkki, joka on pituudeltaan 12 kilometriä. Kisakeskus sijaitsee Viitapohjan kylällä ja "after run -tapahtumana" on mahdollisuus osallistua Viitapohjan kyläyhdistyksen iltamiin. Nämä perinteikkäät iltamat on järjestetty mun syntymävuodesta saakka, eli vuodesta 1984. Ihan mielenkiintoista päästä kurkkaamaan kunnon maalistapahtumaankin.

Oma valinta on tähän "jalkatilanteeseen" (ja vähän myös juoksukuntoonkin) nähden Myllyn lenkki. Ennätysjuoksua tuskin lähdetään tekemään. Pikkuhiljaa palautuva juoksukunto ja haastava reittiprofiili ei ole siihen ihan se paras kombo. Nautinnollisen juoksukokemuksen se sen sijaan takaa! Juoksukaveriksi mulla lähtee pikkusisko, jonka valmistautumisesta ekaan juoksutapahtumaan ikinä kirjoittelen myöhemmin. Aika hauskaa, kun maisemista löytyy paikka, joka on nimetty sisaruspohjaksi!

Kestävyysurheilu.fi avaa tapahtumaa artikkelissaan täällä!

Onko joku jo suunnitellut osallistumista kyseiseen tapahtumaan? Jos ei, niin hyvin kerkeää mukaan. 30.7. siis kaikki polkujuoksijat, katujuoksijat ja juoksijat siltä väliltä Tampereen Teiskoon juoksemaan maalla. Tapahtuman mainosjuliste on tässä: