Punttia, rappuja, pyöräilyä ja sekoilua..

Sain tuossa taannoin siirrettyä Finlandia Maratoniin osallistumisen tulevalle vuodelle ja samalla ilmottauduin halukkaaksi talkoohommiin kyseiseen tapahtumaan. Kivointa olisi olla juoksureitin varrella ohjaamassa juoksijoita ja samalla kannustaa heitä suorituksissaan. JKU:n tyyppi sähköpostissaan kertoikin, että juuri tuollaiseen tehtävään olisi tarvetta. Tänään oli tarkoitus kirjoitella roolistani siellä. Mutta mites kävi, sen sijaan saattekin lukea ultimaattisesta sekoilustani kalenterin kanssa. Tuo kalenteri on kanssa ollut kesälomalla, niinkun mäkin. Se on kaivettu jotain viikko sitten taas esiin ja heti oon tässä tilanteessa..

Finlandia Maratonin järjestelyihin osallistuville järjestetään infotilaisuus, jonka olin onnistunut merkkaamaan tälle tiistaille. Kymmenen kilsan fillaroinnin jälkeen ja aikani Viherlandialla pööpöiltyä tuli kuitenkin fiilis, että oonkohan mä nyt oikeessa paikassa oikeaan aikaan. Luojalle kiitos (NOKIAN!) älypuhelimista, homman pystyi suht näppärään tarkistamaan ilman sen kummempia itsensä nolaamisia ja oikeastihan tuo info olikin sitten vasta ensi viikon tiistaina. Jep. Niin mua. Ei muuta kun fillarin keula kotia kohti, eikä jaksanut edes harmittaa. Huomattavasti suuremman takaiskun koin, kun lähikaupasta oli Aino Lumoava Lakritsi -jätski loppu. Höh. Todennäköisesti tuokin vastoinkäyminen unohtuu, kun korkkaan suklaisen version vikan vapaan illan kunniaksi. Tietysti olisi toivottavaa, että olisin erehtynyt myös näiden lomanloppumisjuttujen kanssa ja työtkin alkais sitten vasta ensi viikolla. Hah.

Nää kaks vikaa päivää on mennyt taas ihan hujahtaen. Eilen tuli vedettyä varsin hyvä punttitreeni monnarilla. Porukkaa oli kun pipoa niinsanotusti, kyllä huomaa että koulut on taas pyörähtänyt käyntiin. Mäkin ajattelin testata JAMKin salia rajakadulla. Olisi nimittäin ilmaista se, kun vaan saan itseni liittymään JAMKOn jäseneksi. Tänään tein harjulla, jos mahdollista, vielä paremman rapputreenin + keskivartaloo. Rappuja oli tahkoamassa samaan aikaan joku mimmi tosi sparraavan PT:n kanssa. Tokihan mun piti ottaa kaikki irti Päiville (? Vai Leenalle? Tai kuka nyt olikaan..) kohdistetusta sparrauksesta ja muutenkin pistää parastani. Lopputuloksena oli lähes oksennuskondiksessa oleva maitohappoinen minä. AK.n kanssa käytiin sitten vielä treenin päälle paiskomassa frisbeetä. Vissiin ei huonoa tehnyt tää iltainen parinkympin lungi pyörälenkurakaan.

Mikäs näillä maisemilla ja keleillä on pyöräillessä

Helleraastoa Laajavuoressa

Oi, mikä kunnon hikitreeni tänään Laajavuoren helteessä. Tässäpä teille kuvapostaus siitä.

Pelipaikalle numero yksi...

...eli sauvakävellen hyppyrimäelle rappusiin. Jännä ettei tää jalka kestä juoksemista oikein yhtään, mutta lähes 40 min. rapputreeni menee ihan hyvin. Mun rapputreeniin kuuluu yhden ja kahden askelman porrasjuoksut, kolmen askelman porraskävelyt (tää on ehkä vähän siinä rajoilla mitä sanoo kanta) ja luisteluhypyt. Kaikkee tätä sarjoissa ja alaspäin kävelypalautuksin. Lisäks teen tässä yhteydessä askelkyykky- ja polvennostokävelyt, pakarapunnerrukset sekä yhden jalan kyykyt.

Eniten portaanjuurella tyrkyllä olleet vatut naamaan...

...ja matka jatkukoon pelipaikalle numero kaksi. Nimittäin Laajavuoren eturinteen hissiuralle. Tuota uraa hakkasin pari kertaa hölkän tapaisilla askeleilla. Vauhti se olis kyllä varmasti ollut jopa ripeämpää ihan vaan kävellen. 

Ensin alhaalta ylös...

...ja sitten ylhäältä alas.

Tuollasta jyrkkää nousua lyhyin askelin ja pienessä määrin jalka kestää myös. Eniten myrkkyä on tosiaan se juoksun rullaavuus. Eteenpäin työntävä ponnistus ja laskeutuminen kai. Niin ei kai tuollaista nousua kilometritolkulla voikaan painaa! Että sinänsä.

Ei ainakaan näissä lämmöissä!

Olisin kyllä vielä voinut jäädäkin tuonne, mutta taas kerran duunit painoi päälle. Jalat oli jo valmiiksi aikalailla hapoilla ja mietinkin, että joku kerta täytyy tuonne mäkeen mennä raastamaan vähän tuoreemmilla reisillä. Treeniin kuului sauvakävelyä mäet mukaanlukien reilun tunnin verran ja jotain 40min. kestänyt treenituokio tuolla rappusilla. Sitä oon miettinyt, että ei tää ainakaan tulevalle coopertulokselle ole hallaa tehnyt. Kumpa edes sen pääsisi tänä kesänä juoksemaan!

Polkuja pitkin sauvakävellen himaan..

Superfoodia pihapuskasta naamariin..

..suihkuun, vähän lisää safkaa ja iltavuoroon. Sellainen oli mun päivä pääpiirteittäin.

Ihan vähän juoksua..

Eilinen haistapaskamigreenifuckingmorkkistaistelupäivä sai ansaitsemaansa jatkoa tänään: Eli ihansuperihqumeganastamukavanpäivän! Eikä vähiten siksi, että kävin vähän hölkkäämässä. Ensin 1.6km ihan tosi hissunkissun hyppyrimäelle. Reippasti yli kuuden minuutin kilometrivauhtia. Siellä 30 min. rapputreeniä ja 1.8km kotiin. Viiden ja puolen minuutin kilometrivauhtia. Ja arvatkaapa mitä? Ei tuntunut paljon missään! Paitsi vaan päässä ihan sika hienolle.

Mun viimeisestä ihan oikeesta juoksulenkistä on mennyt jo yli kuukausi. Pidempi aika kun koskaan ennen. Eihän tuo mikään oikea juoksulenkki ollut. Mutta jos kurssi on tämä, niin oikea juoksulenkki kyllä tulee ennen ensilunta! En jaksa stressaa maratoneista, mun ainoo tavote nyt on vaan päästä ensin kunnon juoksulenkille, sitten kunnon viikkoja ja kun on se aika, voin päättää missä ja milloin on maraton. Olisin ihan tosi tyytyväinen, jos täällä Jyväskylässä pystyisi juosta puolikkaan. Tai vaikka kympinkin!

Hassua, että ihminen (lue: minä) voi harrastaa jotain (lue: juoksua) kuusikin vuotta luullen tajuavansa lihashuollosta (lue: venyttely) ja lihaskunnosta (lue: tukilihaksiston kehittämisestä), alku- ja loppuverryttelyistä puhumattakaan, jotain tajuamatta siitä sitten kuitenkaan paljon juuri mitään. Ja sekin vähä tajunnan virta, mitä tuosta asiasta on aiemmin ollut on toteutettu perse edellä päin puuta. Miten hölmösti mä olenkaan monia asioita toteuttanut! -Joo, kato ennen kovavauhtista lenkkiä pitää ottaa alkulämpöjä! -Ai, no mites sä yleensä hoidat ne? -No etusormella painan ton hissin K-kerrokseen ja silleen.. Voi morjes!

Mutta kuten sanottu, aina oppii jotain. Tällä kertaa aika paljon! Työnnän tästä pääni pensaaseen ja lähden venyttelemään!

Viikko 27

Oon aina mieltänyt heia heia -palvelun jotenkin turhanpäiväiseksi. Nyt oon kuitenkin kääntänyt kelkkani sen suhteen ja rekisteröitynyt itsekin palvelun käyttäjäksi. Lähinnä siksi, että kaipuuseeni räplätä tilastoja tekemisistäni on tähän saakka vastannut vain juokseminen ja Sports Tracker. Nyt tilanne on kuitenkin tää ja johonkin tekee mieli kirjata tekemisiä myös ajalta kun en voi juosta. Kulunut viikko näyttää heia heian näkökulmasta tältä:

Tää mun viikko näyttää tossa paljon aktiivisemmalta, mitä se todellisuudessa on ollut.

Ma: CrossTrainer 45min. + Lihaskunto 30min. + Venyttely 30min. (monnarilla)

Ti: Käytännössä ihan lungia Frisbeen heittelyä ja kävelyä sekä fyssarin ohjeiden mukaiset jutskat!

Ke: Lihaskunto 45min. + Venyttely 30min. (sisältäen tuon terapeuttisen harjoittelun)

To: Rapputreeni 30min. + Tekniikkatreeni 30min. (Harjulla) + Illalla nuo fysiterapia jutskat!

Pe: Ainoastaa terapeuttiset "pakolliset" jutskat..

La: Sauvakävely maastossa 60min. + Rapputreeni 30min. (Laajavuori) + Keskivartalo 15min. ja Venyttelyt 30min. Illalla kävin saunan alle vesijuoksemassa 30min.

Su: Tänään aion tehdä vaan ne pakolliset jutskat..

On oikeastaan ihan järkevää seurata myös noita muita juttuja. Eniten se järki tulee esille ehkä just sitten, kun pääsen juoksemaan. Jos pitää kirjaa noista jutuista, niin asiat tulee ehkä paremmin tehtyä. Se on sitten ihan kirjallinen muistutus siitä, jos ei hoida keskivartaloajutskia ja venyttelyitä lenkin päälle! Myös tekniikka-, liikkuvuus- ja rapputreeneissä aion olla reippaampi jatkossa myös juoksemisen ohessa.

Mitäs mieltä oon sitten ollut noista?

Crosstraining: Asensin crossariin ajaksi 45min. ja asennoiduin hiton pitkäveteiseen kolmevarttiseen. Tein homman silleen, että ekaksi 5 min. lämpöjä ja sitten lähdin veivaamaan 3min. kaks pykälää plussaa, 2min. pykälä pois ja taas vastusta 2 lisää ja 3min. jne. Ihan jees nousujohteinen treeni ja hiki tuli kun juostessa. Oli ihanaa päästää jaloista pois niitä juoksemattomuuden tuomia tyhjiä energioita. Napit korvilla tuo kolmevarttinen meni paljon nopeammin, mitä ennakkoon uumoilin. Hassuahan se on lyödä euroja tiskiin päästäkseen "lenkille". Ajattelin myös nyt viikonlopuksi crossaritreeniä, mutta monnari on keskikesällä auki näköjään vaan arkisin.

Rapputreenit: Ah, miten ihanaa! Hapottavaa! Kantapäätä täytyy kuunnella tarkkaan, mutta se on kyllä hyvin ollut mukana nää kaks treenikertaa rappusissa. Oon ennenkin lenkillä sillointällöin käynyt rappusissa, mutta en koskaan näin intessiivisesti ja ajatuksella! Enempi on tullut tehtyä vetoja mäkiin jne. Rapputreeni on ihan lempparijuttu! Tästä voisin kirjoittaa ihan oman postauksen myöhemmin.

Sauvakävely: Ihan kivaa kanssa. Tarpeeksi haastava maasto, niin hengästymistä tapahtuu kyllä enemmän, kun tasamaalla hölkötellessä. Tätä voisin tehdä enempikin, oon ehkä turhan varovainen ollut tän kävelyn kanssa, kantapää nimittäin on ihan hyvä kävellessä. Juostessa eteenpäin vievä kävelyyn nähden kova ponnistus taitaa olla se pahin juttu tälle mun jalalle. Alussa oli kyllä sellanen tunne jaloissa, että hitto vieköön, mun pitäis juosta niillä. Tiiättekö, sellanen palava halu laittaa juoksuksi. Vartti kävelyä ja kun tikkaili Laajavuoren hyppyrimäessä puolituntia rappusia, niin kylläpä sen jälkeen 45min. sauvakävellenkin maistui :).

Musta tuntuu, että tän viikon jälkeen tää homma on taas vähän parempi. Kävellessä ei ole kipua, paitsi yhtenä yövuorona alkuviikosta. Se otti nokkinsa, kun ponnistin paljain varpain tosi korkeelle jakkaralle. Mut ei se kauaa jaksanut murjottaa. Edellisestä juoksukokeilusta on reilu viikko. Silloin juostu matka oli n. 400 metriä. Ensi viikolla, tiistaina tai keskiviikkona, käyn taas kokeilemassa. Fyssarin mukaan on myös tapauksia, jossa plantaarifaskiitti toimenpitein rauhoittuu vaikka kipujen kanssa juoksisi ohella. Toinen vaihtoehto on se, että se menee todella paljon pahemmaksi. Mun kohdalla tuo tie on kuulemma käyty nähty ja lopputulos on ollut tuo jälkimmäinen. Väkisin, edes puoliväkisin, ei siis kannata runtata.