lauantai 7. syyskuuta 2013

Pitkä treeni

Itse olen pitänyt keskipitkänä treeneinä puolestatoista tunnista kahteen tuntiin kestäviä treenejä. Pitkät treenit on sitten parintuntia ja siitä yli menevät harjoitukset. Myös nyt juoksuttomana aikana oon ainakin nuo keskipitkät harjoitukset yrittänyt pitää treeniviikoissa mukana. Pitkä juoksulenkki vaatii myös psyykkistä kestävyyttä. Viime kuukausina oon tullut siihen tulokseen, että tehdessä näitä pitkiksiä korvaavina, se se vasta psyykkistä kestävyyttä vaatiikiin. Eilen kävin taas Aalto Alvarilla tekemässä tuota pitkää ja se kulki näin:

Kuntopyöräily 40min.

Ekaa kertaa pitkikseen sisältyy kuntopyöräily. Syynä tähän oli se, että mulla on tulossa ehkä skaba aihetta sivuten ja vastuksena tulee olemaan mun mies. Kerron siitä myöhemmin, sillä se on nimittäin aika hauska juttu! Tuo nelkyt minsaa meni kohtalaisen kivuttomasti perehtyessä kuntopyörään ja vastuksiin. Ja oon nyt vähän asettanut itseni sellaiseen saumaan, että pieni kuntopyöräily olis suotavaa. Päädyin polkemaan pyörää levelillä 5 ja 40 minsan polkemisen jälkeen distance näytti 17.73. Tarkottaakohan se kilometrejä vai mitä? En kyllä tiedä, mutta tulevia kuukausia ajatellen se olis ihan nasta tieto. Loppuvaiheilla rupes tuntumaan, että jumaliste, seuraavaks siirryn tohon crossariin kahden metrin päähän ja tää cardiolaite -länkytys vaan jatkuu...

Crosstrainer 40min.

...ja jatkuu. Eikä lopu ikänä. Ehkä koskaan. Ja että kuka hitto näissä laitteissa on pitkiä aikoja vapaaehtoisesti? Että kuka valitsee juoksulenkin sijasta crosstrainerin? Ääääh. En ainakaan minä. Kun vaan taas pääsen lenkille, niin ihan varmana en hinkkaa tuota laitetta ellei mun ohimoon ole tähdättynä 9 millinen. Yritin keksiä itselleni mielekästä ajateltavaa, etten jauhaisi pääsäni perkelettä ja tuijottaisi minuutteja. Tuijotellessani vaihtelun vuoksi edessä olevaa rekkitankoa päätin, että jokaisen kymmenminuuttisen välissä kipasen tuohon tekemään leukoja. Näin tuon ikuisuudelta tuntuvan 40 minuuttisen sai näppärästi palasteltua aivoissa osiin. Niitä leukoja muuten vedin joka kerta kolme kipaletta, vitsi kun maksimit olis ennen joulua esim. viisi kappaletta. Tai kuusi olis vielä parempi.

Uinti 40min.

Tää oli se kaikkein kivoin juttu, jota olinkin ehtinyt jo odottaa. Aika usein tulee uiskenneltua joko aikaa tai kierroksia. Ennen ehkä kierroksia, mutta nyt viime kertoina oon kattellut vaan aikaa ja tyhjentänyt pääni kaikelta laskemiselta. Tällä kertaa ajattelin kuitenkin seurailla kumpaakin. Kilometri tuli täyteen ajassa 33min. varmasti lähempänä 34 min. Tuota aikaa kun tuli ihan seinäkellosta katseltua. Tuohon 40 minsaan altaanvälejä päästäpäähän mahtui 12, eli 1200m. Tossa uinnissa menee kyllä sellaiseen ihmeelliseen umpiotilaan. Voi vitsi, mitein haluaisin oppia uimaan vaparia. Jos vaan suinkin olis aikaa ja tulis sauma, niin varmana osallistuisin aikusten uimakouluun.

Treenin jälkeen?

Vaikka mä aika monta kertaa mietinkin, että onkohan tässä mitään järkeä, niin fiilis tuon kaiken jälkeen kyllä antoi tuollekin kyseenalaistamiselle vastauksen. On! Ei sydän ja verenkierto tiedä sitä, että sä et nyt tee mielipuuhaasi, juokse. Lihakset tietää ehkä vähän, mutta ei se niitä vituta. Aivoja se vaan hetkittäin saattaa vituttaa, mutta jälkifiiliksessä ei enää vituta edes aivoja. Wow, mikä filosofia!

2 kommenttia:

  1. Tuttua, ja samoja ajatuksia oon pyöritellyt päässäni noissa laitteissa! :D On nimittäin täälläkin ihan kohtalaisen paljon vietetty aikaa kuntopyöräillen ja krossaillen. :p Siis silloin, kun lonkka oli kipeä, tein kaikki treenit noilla semmosen puolen vuoden ajan. Saatoin vetää kaksikin tuntia krossarilla.. En kyllä sellaiseen enää lähtis. Sen puolen vuoden jälkeen olin valmis heittämään vesilintua noilla laitteilla. Oli pikkasen yliannostusta niistä. :D

    Nyt koipi ehkä saattaisi jo noita kestää, mut oon silti pysytellyt lyhyemmissä (45min-1,5h) treeneissä ja teen niitä suht harvoin. Häiritsee muuten liikaa mun massankasvatusprojektia. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ai kauhee, kaks tuntia :D. Enkä mäkään nyt oikein tiiä olisko tollasia pakko vetää, kyllä se juoksukunto sitten sieltä anyway löytyy, kuhan kintut taas sen kestää. Toisaalta taas oon yrittäny ajatella, että jonkinlaiset yhdistelmätreenit saattais tulevaisuudessa olla ihan järkeviä, että säästyy rasitusvammoilta.

      Mut kaikenkaikkiaan oon vähän jopa tykästynyt näihin muihinkin juttuihin mitä oon touhunnut ja se on ollut ihan kiva huomata. Varmaan matkaan jää tästä vaikka mitä meillä kummallakin :).

      Poista

-Kiitos, että kävit.
-Kiitos, että kommentoit.
<3