perjantai 10. toukokuuta 2013

Mä vaan tykkään juosta. Poluilla ja pientareilla.

Tuossa viikolla sattui jämerä episodi mun lenkillä. Juoksin keskimittaista reipasta maantiellä ja lenkin lopussa täytyi juosta pieni pätkä metsän läpi polkua kotipihaan. Tunne sieltä maantieltä polulle siirtyessä oli, että wooouw, nyt täytyy vaihtaa taktiikkaa, että pysyy pystyssä! Se oli aika mittava efekti, vaikka pidän itseäni kohtalaisen kokeneena polkujuoksijana. Juoksinhan koko viime kesän tavoitteena Vaarojen maraton Kolilla, eikä tuo polkujuoksu ennen viime kesääkään täysin vierasta ollut.

Ihmiset jakavat juoksun yleensä katujuoksuun ja maastojuoksuun. Itse olen sitä mieltä, että tuota maastojuoksua on kahta aivan täysin erityyppistä. Polkujuoksu eroaa pururadoilla tai muilla vastaavilla "hyvä kuntoisilla" poluillakin juoksemisesta huomattavasti. Eroa katujuoksuun alkaa olla jo sitten lähes kuin yöllä ja päivällä. Pururadoilla ym. juokseminen on sitten varmaan jonkinlainen välimalli polkujuoksusta ja katujuoksusta. Se ei vaadi läheskään niin suurta intessiivistä askelten suunnittelua, mutta ei siinä ihan samanlaisella systeemillä voi edetä, kuin katujuoksussa.

Polkujuoksussa käytetään koko lihaksistoa eri tavoin. Keskittyminen täytyy pitää ja kropan täytyy mukautua vaihtelevaan juoksualustaan täysin erilailla kuin katujuoksussa. Katse katujuoksussa on lähempänä horisonttia, polkujuoksussa horisontin tuijottelulla ollaan hyvin äkkiä nenällään. Omien jalkojenkin katselu polkujuoksussa on turhaa, sillä silloin ollaan jo myöhässä. Kaatumista ei tapahdu, mutta vauhti hidastuu, jopa pysähtyy. Sä hämmennyt siitä, että mihin sitä seuraavaksi astuu. Sun täytyy kokoajan katsella juoksureittiä eteenpäin ja jo ennakkoon tietää mihin astut tulevilla metreillä. Polkujuoksu siis vaatii erilailla askelten suunnittelua ja keskittymistä juoksualustaan. Vaarojen maratonilla erottui selkeästi joukosta ne, jotka olivat (todennäköisesti?) treenanneet hieman vähemmän vaativilla alustoilla.

Usein kuulee sanottavan, että pitäisi treenata sen kaltaisilla alustoilla missä päätavoite saada tulostakin on. Oon jonkin verran tuosta erimieltä ja näkisin, että vaikka tavoite on katumaratonilla, niin varmasti maastossa juoksemisesta hyötyy. Polkujuoksu toimii tässä tapauksessa ehkä lähinnä virkistyksenä, mutta pururata -tyylisistä maastoista oon ainakin itse huomannut saavani lisää vauhtia katujuoksuun.

Viime vuonna pääosassa olivat pururadat ja polut, katujuoksu oli sitä toivottua virkistystä. Tänä vuonna pääosassa tulee olemaan kadut ja pururadat ja polkujuoksu tulee olemaan sitä kaivattua virkistystä. Jos multa kysyttäisiin mistä tykkään eniten, niin en osaisi vastata. Tai jos vastaisin jotain, saattaisi se vastaus olla seuraavana päivänä ihan jotain muuta.

Mä vaan tykkään juosta.



2 kommenttia:

  1. hyvä postaus.
    toi on niin ihana toi "mä vaan tykkään juosta"
    se kuvaa omaakin asennetta juoksemiseen melko täydellisesti. :)) tää blogi on todella inspiroiva, varsinkin kun itellä edessä eka juoksutapahtuma kesällä, puolimaraton!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti, kiva kuulla :). Tsemppiä treeneihin!

      Poista

-Kiitos, että kävit.
-Kiitos, että kommentoit.
<3