tiistai 10. helmikuuta 2015

Maakuntauralla


Olen joitain kertoja aiemmin hiihdellyt 20+ lenkin, täällä Laajavuoren latuverkostossa. Tänään oli ekaa kertaa päivä, kun poistuin täältä. Poistuin siis hiihtäen. Jyväskyläläisenä trail runnerina täytyy varmaan tässä vaiheessa laittaa pää pensaasenn ja hävetä: en ole nimittäin koskaan käynyt maakuntauralla enkä edes Ladun majalla. No, tilanne on nyt korjattu eikä varmana jäänyt viimeiseksi kerraksi. Ei suksilla eikä ilman.



Luulin tosiaan, että eilen oli se kaikkein tahmein keli, mutta vielä mitä. Tämä päivä pesi eilisen huonossa luistossa ihan kuus-nolla. Joutui nimittäin ihan tosissaan tekemään töitä noilla suksilla, jotka jo vähän parempaa käsittelyä kaipaavat (ja onneksi sitä myös huomenna saavat!). Ehkä olisin valinnut Ladun maja -hiihdoksi toisen päivän (etenkin kun olin aamulla käynyt salilla), jos olisin tiennyt, mutta onneksi en tiennyt. Kivaa oli vaikka välillä vähän hankalaa. Olen tosiaan vielä aika kehno noiden kelien tulkitsemisessa ennakkoon.


On se hiihto kuningaslaji. Kuningaslaji ajatellen millainen määrä, etenkin iäkkäämpää väkeä, sitä harrastaa. Soidenlammen lenkin risteyksessä puhelin tovin erään vanhemman miehen kanssa. Kohta niitä oli siinä kolme vähän nuorempaa ja vanhempaa pappaa, jotka kannusti hankkimaan nano -suksia pertsan hiihtoon ja kertoilivat muutamat hiihtotarinat. Ladun majan maasto oli selkeästi yhden kotimaasto, koska herra tuntui olevan niin mielissään siitä, että Laajavuoresta oli sinne lähdetty. Kuuntelin nöyränä, heillä nimittäin hiihtokilometrejä varmaan enemmän kuin itsellä kilometrejä yhtään millään kulkupelillä tai jalkaisin. Kieltämättä mua ajatus perinteisen suksista houkuttaa ja etenkin tämän päiväisen jälkeen. Sitten puuttuisikin enää auto, suksiboksi sekä lomamökki lapista ja eläkepäivien onni olisi taattu. Terveyttä tässä yritetään parhaillaan rakentaa ja ehkä himpun verran vielä onnea elämän matkaan.




Tosiaan, siihen hiihtoon. Keli oli reippaasti plussalla ja lumi oli todella suojalunta. Nyt siellä taitaa olla todellinen lentokeli, kun/jos alkaa pakastaa. Ladun maja oli ihan hieno mesta ja ilmeisesti siellä on jonkinsortin kioskitoimintaakin viikonloppuisin. Tai ainakin majarakennus on auki. Aurinko paisteli ja se kyllä tuntui niin hyvältä, ettei siinä paljon heikko luisto harmittanut. Aika lailla tasan 20km oli matkan pituus ja hiihtoaikaa oli sellainen 1h52min. Mittarin laitoin tauolle siksi aikaa, kun kävelin Köhniöltä Kotalammelle (siinä on siis pieni pätkä, kun joutuu sukset ottamaan pois).




Sellainen lenkki oli tänään.


Haasteita riittäis varmaan loppuelämäksi!

4 kommenttia:

  1. Oon just lähdössä ohjaa työkavereille hiihtokoulua ja näiden kuvien katselu siivitti hyvään hiihtofiilikseen :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hei vähänkö kiva, että ohjaat sun työkavereille hiihtoa..Oon niin innostunut, että toivon kaikkien maailman ihmisten edes kokeilevan pari kertaa :D

      Poista
  2. Voi ääh, kun on ihania kuvia :) Lumi ja aurinko ja hiihto ja Ladun maja! Pitkästä aikaa sisällä läikähti kaipuu Jyväskylään :D Hiihtopapat on ihania, olen sellaisilta aina saanut hyviä neuvoja ja tarvittaessa apua. Ja pertsa on parasta just tuollaiseen retkihiihtelyyn!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ihanaa, jos kuvat saa aikaan Jyväskylä-ikävää, on tää ihan kiva paikka nimittäin :). Joo, mäkin oon saanut jotain neuvoja, ihan älytöntä respectiä kyllä niille! Aion ostaa pertsan sukset vielä elämässäni. Oon päättänyt niin. Mutten ehkä tänä vuonna, koska luisteluhiihdossa on vielä niin paljon opittavaa ja seuraava sijoitus olis ehkä kunnollinen pyörä. Mutta heti sen jälkeen :).

      Poista

-Kiitos, että kävit.
-Kiitos, että kommentoit.
<3