sunnuntai 22. helmikuuta 2015

Puukkoa sääreen


Niin on päätetty. Kävin tuossa taannoin siellä MRI-kuvassa, joka oli muuten astetta kevyempi kokemus, kun olkapäätä kuvatessa. Ei ole mukava ahtaanpaikankammoiselle se putkilo. No siihen kuvaan. Eli mitään vauriota tuossa jalassa ei lausunnon mukaan ole. Ortopedi oli kuitenkin sitä mieltä, että hyvin todennäköisesti se kipu johtuu tuon pohjelihaksen kireydestä, joka johtaa jalkaterän virhekuormitukseen niin levossa kuin rasituksessakin. Hänen mielestään tuo operaatio (jossa siis pohjelihaksen lihaskalvoa hieman aukaistaan -> pohjelihas saa pituussuunnassa lisää tilaa -> virhekuormitus korjaantuu) kannattaa tehdä. Sataprosenttista varmuutta se ei silti ongelman täydelliseen poistumiseen tuo, mutta ainakin toivoa. Rutiinitoimenpide joka tapauksessa, vaikka ainahan leikkauksessa on riskit olemassa. Suurin riski lienee haavainfektio.

Leikkausjonoon mut nyt laitettiin. Itse toivoin, että tuo operaatio olisi vasta aikaisintaan kesäkuussa. Tässä nyt on aika lailla kaksi vuotta kärvistelty, joten miksi ei menisi vielä vaikka puoli vuotta. Siksi näin, ettei noi opinnot sen tähden kovin viivästyisi. Toisaalta ikävä ottaa vastaan kesätöitä, jos uuteen työhön joutuu heti ilmoittamaan poissaolosta. Tuo tuli vasta jälkikäteen mieleen. Siinä mielessä aikaisempi ajankohta olisi voinut ollakin parempi. Tai sitten kesän jälkeen. No, oli miten oli, edessä se on kuitenkin. (Sitä paitsi miksi aina mietin sitä, mitä työnantaja miettii? Aina. Ihan liikaa. Hitto mun terveys. Mun elämä. Joskus tuntuu, että oon ihan liian tunnollinen!)

Joo, eli 100% varmuutta tuolla ei kuitenkaan saa. Toisaalta se ortopedi sanoi, että toimenpide on sen laatuinen, että ei se tilanne sillä ainakaan huonompaan mene. Jos nyt ei ota huomioon sitä, että leikkauksessa on aina ne riskit. Sairasloma operaation jälkeen tulee olemaan 2-4 viikkoa. Omin jaloin kävellään pois sairaalasta leikkauspäivän iltana. Venyttelyt ja kuntoutus alkaa heti ja aika nopeasti voi alkaa, ensin vesijuoksua ja uintia, sitten pyöräilyä ja siinä kuukauden jälkeen pikkuhiljaa myös juoksua. Tietty tuo asia ajatteluttaa ja ehkä hieman hirvittääkin. Toisaalta, ei se ota jos se ei anna. Ja on mulla kova luotto myös lääkäreihin, aika iso suositus tuosta leikkauksesta ja sen tarpeellisuudesta tähän tilanteeseen mulle annettiin.


No sitten vielä menneen viikon liikunnat:

ma: sali 1h5min.
ti: hiihto 1h15min. + vatsat 15min.
ke: hiihto 1h55min.
to: ---
pe: sali 1h5min.
la: hiihto 1h25min. + vatsat 20min.
su: hiihto 50min.
yht: 7h50min.

Sellasta. Nyt on taas yövuorot meneillään ja vähän meinaa olla naama sillä kuuluisalla norsun värkillä (+näppylöillä+kalpeana+kuivana+silmäpusseilla etc.etc.). Kun ei vaan taas onnistunut unet. Aion kyllä tietoisesti jatkossa pyrkiä pois näistä.

8 kommenttia:

  1. No, hienoa, että asia kuitenkin etenee! Se on juuri niin kuin kirjoitit; ei se ota, jos ei annakaan. Ja kun ilmeisesti tässä toimenpiteessä riskit ovat suht pienet. Joo, riskitöntä leikkausta ei olekaan, mutta jos nyt vertaan vaikka tuohon, mitä mulle suunnitellaan, niin siinä on kuitenkin esim. iskiasvaurion riski ja joskus joudutaan uusimaan leikkaus kerran tai pari.. Eikä toipumisaikakaan tuossa kuulosta hirveän pitkältä. Mutta toki, leikkaus on aina iso juttu, eli ymmärrän hyvin, että hirvittää. Toivottavasti tuo nyt auttaisi!

    Onko sulla pohkeessa mitään oireita? Tai tuntuuko se jotenkin tiukalta? Oletko käynyt hierotuttamassa sitä? Lähinnä tässä nyt mietin, että voisiko oma jalkateräkipu johtua jostain tuollaisesta.. Mullahan MRI oli myös siisti sitä gangliota lukuunottamatta.

    Ja joo, mäkin aina mietin työnantajaa näissä jutuissa. Kauheat omantunnontuskat olen potenut tässä saikkuillessani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, oon käynyt hierotuttamassa. Tuntuu se tuolta akilleen kohdalta tiukalta, mutta eipä oikein muuten.. Aika vähänlaisesti siis itse pohjelihas on oireillut. Mikseipä voisi johtua sullakin siitä. Itse on jotenkin hankala arvioida, kun ei yhtään tiedä miltä toisenlaisissa jaloissa/nilkoissa tuntuisi tätä eloa elellä :D. Heti kyllä ortopedi statuksessaan sen huomasi, senkun vähän väänsi ja käänsi. Kannattaa ehkä kysellä joltain, kun tosiaan ei se ota, jos ei anna :).

      Poista
  2. Voi että! Leikkaus on aina leikkaus. Toivottavasti kaikki menee suunnitellusti ja pääset taas leikkauksen jälkeen nopeasti takaisin liikkumaan entistä ehommalla jalalla.

    VastaaPoista
  3. Pidetään peukkuja, että leikkausaika olisi pian ja että sen myötä wannabejuoksijasta tulisi taas aktiivijuoksija :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kyllä, kiitsa :). Sekin jo helpottaa, kun tietää että asiat menee eteenpäin..

      Poista
  4. Yleensä nää on vaikeita päätöksiä mutta uskon että sulla on niin kova hinku päästä kuntoon että et puukkoa paljon pelkää. Eiköhän kaikki "lievät" keinot oo jo koitettu ja annettu jalalle aikaa, oot varmasti parhaasi tehnyt pehmeämmillä hoitomuodoilla. Tsemppiä ja peukkuja, tiedän että tuut takas poluille ennemmin ku myöhemmi :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti :). Joo, kyllä mäkin uskon. Kärsivällisyys tässä ainakin on kasvanut, vaikkei juoksukunto. Mutta valttia se on sekin vielä tulevaisuudessa :D.

      Poista

-Kiitos, että kävit.
-Kiitos, että kommentoit.
<3