lauantai 8. maaliskuuta 2014

Tohtorin pakeilla

Jalkaterän kipuilun alkamisesta tulee kuun vaihteessa täyteen vuosi. Sen kunniaksi (!) varasin tuossa taannoisilla viikoilla ajan työterveyteen ajatuksella, että jos tämä homma tästä liikahtaisi erikoissairaanhoidon piiriin. Vastassa oli huonosti suomea puhuva lääkäri, jonka ensimmäinen kysymys oli, että sinullako oli niska kipeä. Öööö. Ei kun jalka. Oikeastaan siinä vaiheessa luovutin. Homma meni täysin samaa rataa, kuin aina ennenkin. Röntgen, fysioterapeutti ja soittoaika. En tiedä miksi en osannut sanoa, että haluan lähetteen erikoislääkärille. Ihan varmasti sanon sen kyllä puhelimessa. En todellakaan ole rasisti, mutta vähäsanainen ja huonohko suomenkieli on myös kohtalainen ongelma. En oikeastaan jaksanutkaan. Sitä paitsi jotenkin vaan mun mielestä lääkärin pitäisi jossain vaiheessa reagoida ihan omatoimisesti. Siinä sitten istuin ja katselin vieressä, kun tohtori lueskeli niitä aivan samoja tietokantoja, jotka olin itse lukenut jo. Niin, vuosi sitten.

Käynnin kohokohta oli keskustelu sairaslomasta:

Lääkäri: Oletko sä ollut sairaslomalla?
Minä: No en ole ollut, kun ei se varmasti ole ratkaisu tälle tilanteelle.
Lääkäri: Mitä, etkö sä halua sairaslomaa?
Minä: Joo en halua sairaslomaa, kun ei se varmasti ratkaise mitään.

Uskottavuus meni sen sileän tien. Mitäpä minä sitten lääkärissä, kun ei saikkua hakemassa.

Samantyylinen tankkaus käytiin hetkeä aiemmin kortisonista. Sitä nimittäin olisi voinut pistää vaihtelun vuoksi toiseen kohtaan. Tai siihen samaankin. Mitä, etkö sä halua kortisonia? Et tuohon etkä tuohon? Kun en nyt kiitos enää halua, kun se ei auta mitään. En tiedä eikö se ymmärtänyt vai eikö se vaan halunnut ymmärtää. Ja jotenkin mä en jaksanut olla edes vihainen, vaan laskin lähinnä päässäni menoja ja tuloja ja ynnäilin sitä, että kuinkahan paljon tulisi kustantamaan, jos tämän pyörän laittaisi pyörimään yksityisellä puolella vailla vakutuuksia. 

Mietiskelisin myös, että mitä edes terveydenhuollolta haluan. Ymmärrän kyllä, että magneettikuvat on kalliita. Haluaisin kuitenkin jonkinlaisen varmuuden vammasta. Että mitä se nyt sitten on. Että pystyisin sitoutumaan juuri spesifiin hoitoon. Tai mielenterveyteni säästyisi ja voisin rauhoittua odottamaan vaikka toisen vuoden paranemista. Röntgen ei montaa asiaa kerro ja vaikka anamneesi saattaa hyvälläkin todennäköisyydellä osua oikeaan diagnoosiin, niin haluaisin sen varmuuden jatkotutkimusten kautta eikä käytännössä pelkän anamneesin perusteella. Etenkin nyt, kun tilanne on pitkittynyt ja kyseisellä diagnoosilla (PF) kuitenkin valtaosa on vuoden kuluttua oireettomia.

No. Katsotaan nyt. RTG-kuvia ainakin otettiin enemmän kuin aiemmin. Ehkä selvittelen paljonko magneettikuva tai hermoratatutkimus maksaa yksityisellä. Siitäkin huolimatta, että olen julkisen terveydenhuollon kannattaja. Työterveyden sanotaan olevan parhaiten järjestetty terveydenhuolto. Näin varmasti on (ja tiedänkin, että on). Meille suutarin lapsille se on vaan lähinnä vitsi, joka kuntien säästöpaineissa aina vain paranee. Ehkä homma liikahtaa eteenpäin. Ehkä huomenna ei enää satu.

Ainoa mikä on varma, niin turhanaikaista sairaslomailua tai masentumista ei todellakaan tule tapahtumaan! Sinnikyydestäni ja luonteenlaadustani en aio tinkiä, vaikka hintana olisi se, että apua ei julkiselta puolelta tule. Ja parantua aion.

Tiedän myös, että tätä blogia seuraa monta samanlaisten tai samantyylisten asioiden kanssa painivaa. OLKAA IHMISET SINNIKKÄITÄ, VAIKKA SE ON VÄLILLÄ NIIN PIRUN VAIKEAA!!!!


9 kommenttia:

  1. Ei ehkä pitäs tätä sanoa, mut sanon nyt kun tää homma on niin arsesta. Minusta noita venäläisiä lääkäreitä pitäs perehdyttää/kouluttaa paljon enemmän ennen kuin niille annetaan lupa työskennellä. Se ei riitä et ne osaa sanoo kiitos ja näkemiin, vaan pitää osata ymmärtää mitä niille puhutaan (myös murteella) pitää ymmärtää MEIDÄN kulttuuria ja ymmärtää jättää ne omat kulttuurit sinne rajan toiselle puolelle kiitos jne. Minun 5 vuotta kestänyttä unettomuutta (menin lääkärille kun nukuin enää 1-2h yössä) venäläinen työterveyslääkäri kommentoi seuraavasti "Sinun pittä leikki lasten kanssa hippa ulkona. Teet virpavitsoja lasten kanssa." jne jne jne. Joo-o. Seuraavaks se lätäs diagnoosiksi keskivaikean masennuksen jota alkoi hoitaa MELATONIINILLA... just just... Nyt lähinnä huvittaa koko tapaus, mut sillon olin valmis työntämään ne virpavitsat lääkärin sokeeseen silmään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voin kyllä kuvitella, että oot ollut aika hermona! Mut joo, totta tuo , mitä iive tuossa alhaalla sanoo, että ongelmaa välillä on, vaikka äidinkieli olis aivan sama.

      Ite oon aina yrittänyt ymmärtää kumpaakin puolta, myös sitä, että on aivan järjetöntä, että lääkärin ammattitaito menee tämän lääkäripulan vallitessa hukkaan vaikkapa tehdastyössä. Mutta totta on myös se, että kielitaidon pitää olla hyvä. Mä en oikein jaksa uskoa, että se oli tämän käynnin varsinainen ongelma.. Enemmän ehkä kuitenkin se, ettei meidän työterveys vaan ylipäänsä jaksa reagoida. Tai sitten mun ulosanti on jotenkin liian positiivinen.. :D.

      Poista
  2. Voihan virpavitsat. Kyllähän se on totta, että jos lääkäri ei ymmärrä asiakasta, että mikä on ongelma niin eipä siitä mitään hyötyä ole. Mutta tätä samaa osaa tehdä myös suomilääkärit, joita ei vaan jaksa kiinnostaa. Esim. oma tk-lääkärini on sellainen että sitä ei voisi vähempää kiinnostaa mikä mahtaa vaivata. Saikkua tulee jos pyytää, lääkkeitä saa jos pyytää, mutta mitään vähänkään vaivalloisempaa kuten lähetettä erikoissairaanhoitoon niin ei kyllä tipu ei sit millään. Mielenkiinnolla odotan millainen työterveyshoito on nykyisessä työpaikassa, palvelun tarjoajan pitäisi kyllä olla laadukas yksityinen Terveystalo, mutta saas nähdä.

    Olehan Taru vaan sinnikäs edelleen ja sinnittelehän ensin lähetteillä mahdolliset tutkimukset ennen kuin rupeat itse makselemaan (tosin omavastuunhan tietyissä tapauksissa yksityisestä saa myöskin, joten kannattaa ottaa selvää).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, mä oon harjoitellut jo tulevaa puhelinkeskustelua peilin edessä: Haluaisin lähetteen erikoissairaanhoitoon, H-A-L-U-A-N lähetteen. Nyt. Just nyt :D. Kohta rupeen varmaan soitteleen treenipuheluita mun miehelle töihin :D.

      Poista
  3. Toinen suutarin lapsi täällä moi! Ei ole työterveydestä meilläkään juuri mitään hyötyä. Kateellisena kuuntelen aina, mitä etuja muilla on. Meillä hoidetaan vaan se pakollinen, minkä laki vaatii.

    Itsehän ratkaisin asian maksamalla itse. Magneetti ei ollut niin kallis kuin olin olettanut, mutta kyllähän se vähän kirpaisi.

    Sisulla mennään!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Paljon oli magneetilla hintaa? Mietin myös, että kaipa ne tarpeen vaatiessa laittaa lähetteen yksityiseltä julkiselle esim. just magneettiin. sit oon kyllä kuullut niitä juttuja, kun niitä ei (muka) ole hyväksytty. Onkohan se totta?

      Poista
    2. Mä elän siinä käsityksessä, että jos kyseinen lääkäri työskentelee myös julkisella puolella, niin voi laittaa sinne lähetteen. Mut ei muuten.

      Mulla lantion MRI maksoi 260e. Hirveesti noissa on kyllä eroja, koska seuraavaksi edullisin olisi kustantanut 500e.

      Poista
    3. Joo, voi olla. Aikanaan olkapään kanssa mulla meni silleen, että mehiläisestä ortopedi laittoi lähetteen magneettiin julkiselle.. Silloin kyse oli työterveyshuollosta, johon kuului kaikki muu, paitsi se magneetti (ja silloin olin IHAN muissa töissä :D). Pitäis selvitellä noita asioita joskus.. Kahtotaan nyt mitä tuleman pitää..

      Millos sä saat tietää sun jatkoista?

      Poista
    4. Kirjoitan siitä blogiin ihan heti, kun kykenen..

      Poista

-Kiitos, että kävit.
-Kiitos, että kommentoit.
<3