tiistai 9. huhtikuuta 2013

Suunnittelua..

Olen aiemminkin postannut vuorotyön ja harjoittelun yhdistämisestä. Nyt opisken myötä on tuossa asiassa taas yksi haaste lisää. Haastavaa ei ole noita asioita yhdistää, mutta jokseenkin haastavaa on yhdistää nuo edellämainitut asiat oikein ja järkevästi. Useita, todella useita, kertoja olen miettinyt, että viikottaisten kilometrien ja treenikertojen laskeminen on typerää. Vuorotyötä tehdessä ei ole kovinkaan helppoa mennä eteenpäin ajatuksella, että pitkä lenkki sunnuntaina, kolme kovaa viikkoa, yksi kevyempi jne. Siitä huolimatta ajatusmaailma on tähänmennessä aina lipunut ns. "viikkoajatteluun". Mikä on teidän tapanne jaksottaa harjoittelua? Erityisen mielelläni lukisin vuorotyötä tekevien kommentteja :).

Tulevaa kesää ja tavoitteista harjoittelua miettiessäni on tullut taas mieleen ajatus harjoittelun jaksoittamisesta periodeihin. Ns. harjoitusperiodeihin, jotka olisivat pituudeltaan 5-10 päivää. Jakso alkaisi pitkää lenkkiä seuraavasta päivästä ja päättyisivät luonnollisesti päivään, jona juostaan pitkä lenkki. Siihen välille rakennetaan sitten muut harjoitukset, palauttavat ja vk-lenkit. Harjoituksia tulisi tietysti eri määriä eri jaksoille, sillä jaksojen pituudet väkisinkin vaihtelevat. Noista harjoitusjaksoista voisi sitten peilata ns. keskimääräisiä päiväkilometrejä entiseen viikkokilometriharjoitteluun, jossa kilometrit vaihtelivat kaikkea 5km/pvä (35km/vko) 10km/pvä (70km/vko) välillä. Nuo keskimääräiset kilometrit tulisi tietysti pitää sillä tasolla, millä ajattelisi viikkojaksoituksessa juosevan. Ehkä tuohonkin ajatteluun/harjoitteluun tottuu, kun sitä aikansa tekee, mutta näin aluksi tuntuisi järkevältä tosiaan jollain tavalla peilata sitä viikkojaksoitukseen. Miltäs kuulostaa?

P.S. Alottakaahan varoen se asfalttijuoksu! Mulla on kantapää edelleen aika kipeä ja tämänkin päivän lenkki on jäissä. Oikeastaan se on sen verran kipeä, että päätin lenkkien olevan jäissä viikonloppuun. Buranakuuri ja kylmähoitoa. Yritän pitää myös pään kylmänä. Hemmetin hemmetti!

3 kommenttia:

  1. Oho, just kirjoittelin samasta asiasta!

    Erilaisilla harjoituksilla on oma vankka arvonsa eikä tosiaan kannata niin tarkasti tuijottaa harjoitusmääriä vaan esimerkiksi kiireisellä viikolla juosta joku yksi todella pitkä lenkki tai vaihtoehtoisesti lyhyitä kovia harjoituksia useampia. Sovittaa treenit sopiviksi muuhun elämään eikä pitää väkisin kiinni tietyistä tavoitteista jotka eivät taivukaan niin hyvin työvuoroihin ja muihin.

    Kova aika kympillä! Oon kerran juossut kympin kelloa vastaan kun olin vasta aloittanut harjoittelun. Menisiköhän nyt johonkin 50-55 minuuttiin? Ei mitään hajua :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta.. Olevinaan vaan tuo viikkojaksotus on niin helppoa. Tosiasiassa se on helppoa vaan ajattelun tasolla ja jonkun muunlainen tapa saattaisi kantaa kehittymisen kannalta paljon enemmän hedelmää!

      Poista
  2. Huippu aika tosiaan Pinkaisussa, ei ole mikään kevyt reitti se!

    Ei mulla ole mitään käsitystä vuorotyöläisen liikkumisesta, vaikka aika sekalaista tämä mun työaika onkin, mutta pääasiassa kuitenkin päivätöissä. Ite oon yrittänyt välillä jakaa treenejä eri vuorokaudenajoille. Että vaikka aamulla juoksulenkki ja illalla pyöräily tai sali tms. Mutta viikkoajattelu mullakin muuten on. Jotenkin muka helpompi ajatella silleen.

    VastaaPoista

-Kiitos, että kävit.
-Kiitos, että kommentoit.
<3