lauantai 8. marraskuuta 2014

7. pvä perjantaina 13. pvä perjantain meiningit


Mun eilispäivä oli niin tragikoomista räpellystä, että siitä on melkein pakko kirjoittaa tänne blogiin. Ensinnäkin koko aamu lähti käyntiin silleen, että nukuin tunnin liian myöhään. En siis varsinaisesti pommiin, mutta kuitenkin silleen, että kaikki aamutouhuilut mitä olin suunnitellut jäi kotona tekemättä. Perusaamujuttujen jälkeen muistin löysän pyöränkumin. Lähdin alas pumppailemaan pyöränkumeja ja talutin sen pyörän varastoon. Aika nopeesti hiffasin, että se Bilteman poljettava pumppu oli rikki ja jouduin kuiteskin käsipelillä vatkaamaan sitä ilmaa kumeihin.



Jätin pyörän sinne varastoon ja lähdin viemään sitä romua pumppua takaisin ylös ja hakemaan muita kamoja ja lisää vaatetta päälle. Lähtömetreillä hississä tajusin, että hitto, pyöräilykypärä jäi kotsaan. Ajelin takaisin ylös ja hetken laukkua pengottua tajusin, että eipä ole avaimiakaan. Logistisista syistä oli pakko kuitenkin pyrkiä menemään sillä pyörällä (jonka olin just kuskannut sinne lukolliseen varastoon), koska kävellen ei kerkeä ja myöskään bussikorttia ei ollut tullut otettua mukaan. Soitin naapurin mummon ovikelloa, eipä ollut kotona mummo ja ei muuta kun alakertaan. Ehkä viis minsaa odottelin, kun eräs toinen naapuri ystävällisesti aukaisi varaston oven.



Lähdin taluttelemaan pyörää alas tuota jyrkkää mäkeä ja vedin lipat ihan huolella. Mojova mustelma kyynärpäähän ja olkapäätä juili aika mukavasti. Siinä vaiheessa mietin, että pitäisköhän taata hengissä pysyminen tälle päivälle ja painua takaisin kotiin. Mutta kun ei ollut niitä avaimia. Loppupäivä sujui ilman suurempia kommelluksia, lukkunottamatta yhtä hermoromahdusta erään projektin tiimoilta ja toista vähän pienempää hermoromahdusta erään toisen projektin tiimoilta (olen näet allerginen AMK:n erinäisille projekteille, niinkun varmasti moni muukin, mutta silti niitä pitää vaan puuhailla, että sieltä joskus pääsee pois!)


Voitte ehkä kuvitella, että eilisen järjestyksessään seitsemmännen perättäisen työpäivän ja viiden työviikonlopun jälkeen tämä vapaa lauantai (ja kokonainen viikonloppu) todellakin maistuu! 
Tuo olkapääkipukin on vähän helpottanut, eilen iltana olin melko huolissaan. (edit: on se sittenkin aika kipeä edelleen. Ehkä se paranee ja jos ei, niin sitten olisin tuon jo operoidun olkapään kanssa samoissa balansseissa, hah!)

Hyvää viikonloppua kaikille!



(kuvat:freepik.com)

2 kommenttia:

  1. Haha :D Anteeksi kun nauran, mutta toi kuulostaa just sellaselta, mitä mullekin voisi käydä! Aina ei vaan mee putkeen. Kivaa vapaata viikonloppua kuitenkin! ;-)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, nää on niitä päiviä, kun mikään ei pysy kädessäkään.. :D

      Poista

-Kiitos, että kävit.
-Kiitos, että kommentoit.
<3