torstai 15. joulukuuta 2016

Äitiysblogit, vertaistukea vai vertaislynkkaamista? Ja mihin tämä oma on menossa?



Olen kirjoittanut tätä blogia 29.4.2012 alkaen, eli kyseisenä päivänä tulee täyteen viisi vuotta. Kieltämättä sekä blogi että varmasti myös minä olen tuona aikana kokenut enemmän ja vähemmän muutosta. Alun alkaen blogin piti olla vain yksi tarina kohti Vaarojen Maratonia ja tuo maraton olisi ollut tarinan päätepiste. Kuinka ollakaan tuona aikana sitä sekä tykästyi kirjoittamiseen entisestään ja myös yhteisöllistyi. Ei tehnytkään mieli lopettaa. Onko joukossa yhtään lukijaa tuolta blogin alkuajoilta? Vai missä vaiheessa oot liittynyt joukkoon?

Matkan edetessä paljon on muuttunut ja toisaalta ei yhtään. Alun juoksujuttujen jälkeen teemat on laajentuneet. Pakostakin. Menihän useampi vuosi tuskaillessa rastitusvamman kanssa. Liikuntarepertuaari laajeni sekä blogissa että bloggarin elämässä, mikä tietysti on ainoastaan positiivinen juttu. Mutkia matkaan tuli traumavammojen ja leikkausten myötä, joista ensimmäisen kohdalla ihan oikeasti mietin kuinka paljon mulla tänne blogiin on annettavaa sen alkuperäisellä teemalla. Edelleen kuitenkin kirjoittaminen (ja se yhteisöllisyys!) vei voiton. Vuosien myötä mukaan tuli liikunnan lisäksi myös muita hyvinvointiin liittyviä juttuja ja itsestäkin tuli annettua enemmän blogiin. Ehkä aloin luottamaan tähän "blogimaailmaan" ja etenkin teihin lukijoihin. Että ymmärrätte kyllä, että minä ja mun elämä on paljon muutakin, kun se mitä täällä jaan. 

Toisaalta sitten taas moni asia ei ole muuttunut. Etenen edelleen samalla amatöörin otteella. Kuvat otan kännykällä, en suunnittele enkä aikatauluta postaussisältöjä tai tee juurikaan yhteistyöjuttuja. Yritän, tottakai, kirjoittaa "puhekieltä puhtaasti", mutta kovin paljoa aikaa en tekstin hiomiseen tai postausten muotoiluun käytä. Blogi on erittäin rakas harrastus, mutta yleensä se, josta nipistetään sitä aikaa pois ensimmäisenä.



Nyt oon taas isojen kysymysten äärellä. Vauva on tulossa taloon ja tällä hetkellä sekä blogi ja henkilökohtainen elämä luonnollisesti pyörii aika paljon sen asian ympärillä. Tällä hetkellä punnitsen aika paljon päässäni sitä kuinka paljon asiaa on sopivaa avata. Edelleenkin se, että hänen nimensä tai kasvonsa ainakaan tunnistettavin piirtein esiintyisivät täällä, tuntuu aika vieraalta ajatukselta. Vaikka raskauteen liittyvät postaukset on ollut kirkkaasti suosituimpia juttuja viime aikoina, on käynyt myös mielessä, kuinka mielenkiintoisia ne kuitenkaan pohjimmiltaan on. Uskokaa pois, kyllä minä tiedän, että ne muiden ihmisten vauvajutut on enemmän tai vähemmän ei niin mielenkiintoisia kuin omat eikä välttämättä kaikissa elämäntilanteissa vauvajutut kiinnosta hevonkukkua :D. Mitä juttuja sä tykkäät lukea täällä ja millaisia blogeja noin pääpiirteittäin itse seuraat? Kirjoitatko itse blogia ja jos kirjoitat, niin linkkaathan kommenttikenttään?

Toinen juttu, mikä on vahvasti ollut mielessä viime päivinä. Nimittäin se, että mitä enemmän kirjoittelen raskausaiheisia juttuja, sitä enemmän tämä blogi luisuu äitiysblogimaailmaan ja se maailma ei todellakaan ole mulle toistaiseksi näyttäytynyt niin kovin hyvähenkisenä. Vuosien varrella on tullut seurattua yhtä jos toista "lapsellista" blogia, ehkä kuitenkin pääpiirteissään muun intressin vuoksi, kun lapsiperhe-elämän. Joissa kuissa näissä saattaa olla todellakin ilkeähenkistä kommentointia kohdistuen bloggarin tapaan olla äiti. En mä oikeastaan missään muussa blogigenressä ole vastaavaa nähnyt. Paitsi ehkä fitnessblogeissa, joissa on paljon bloggaajan vartalo esillä. Äitiys ja ulkonäkö. Ehkä just ne kaksi, josta eniten naiset kokevat olevan painetta ja kas kummaa, just niiden kohdalla nainen on toista kohtaan ajoittain todella ilkeä. Myönnettäköön, että itsellä on kokemusta vain kourallisesta blogeja ja pääsääntöisesti ne on hyvähenkisiä. Vertaistukea on, mutta aika moneen vertaislynkkaamiseenkin olen törmännyt siihen nähden, kuinka rajallisesti aikaa blogimaailmassa vietän.

Totta kai jokaisella saa olla omat mielipiteet siitä, mikä on oikea aika lähteä salille, viedä lapsiyökylään ja kuinka sitä tulisi ruokkia. Samoin kuin siitä onko fitness hyväksi terveydelle tai onko silikonirinnat kauniit ja kenen mielestä. Samoista asioista on varmasti myös tehty tuhat ja yksi tutkimusta ja osasta olemassa enemmän ja vähemmän konsensusta siitä, mikä on "oikein". Mutta onko niitä mielipiteitä mentävä suoltamaan toisen ihmisen tuotoksiin ilman, että hän kysyy mielipidettä asiaan ja vielä ilkeään sävyyn? Sitten unohtuu aika monesti myös se kokonaisuus. Onko vaikkapa tarpeellista lynkata pulloruokinta, jos syystä tai toisesta tähän on jo jouduttu? Tai haukkua jonkun rinnat rumiksi, kun hän syystä tai toisesta on jo päätynyt silikonirintoihin. En minä ole sanomaan, onko jonkun toisen syy hänelle pätevä toimia tietyllä tavalla eikä mun myökään ole tarvetta tuoda omaa mielipidettä ilkeästi tai korostetusti esille tilanteessa, jossa se on ehkä sosiaalisesti kyseenalaista. Ihmiset myöskin harhautuu tekemään päätelmiä olettaen, että blogitotuus on kokototuus. Jos joku bloggari ottaa kauniita kuvia lapsistaan merkkivaatteet päällä, ei se välttämättä ole yhtä kuin merkkivaatekeskeinen pinnallinen idiootti tai ottaa kuvia vartalostaan ole yhtä kuin ulkonäkökeskeinen tyhmä blondi. Ei, vaikka sellainen ajatus sinne omaan päähän harhautuisikin. Sitten näiden päätelmien värittämin silmin kirjoitellaan niitä toinen toistaan ilkeämpiä kommentteja.



Tää seuraava ei nyt suoranaisesti liity blogimaailmaan, mutta internetin (ja internetin + äitiyden) ihmeelliseen sellaiseen kylläkin. Sen verran urpoa juttua, että on ihan pakko jakaa tää teidän kanssa. Oon nimittäin monenlaisista tuotteista googlaillut tietoja ja kokemuksia elämäni varrella. Lähinnä urheilukamasta, mutta muustakin. Viimeisenä joistain lapselle hankittavista jutuista. Missään koskaan en oo törmännyt vastaavaan paskaan. Alla muutama kommentti koskien erästä tsekkailuani liittyen vaunuihin ja sittereihin. Nää on ihan oikeasti keskusteluketjuja, jotka tulee ihan muutamalla klikkauksella.

" Täällä päin valtaosa jengistä käyttää Emmaljungia tai nykyään myös Bugaboon vaunuja ja siksi moni kyllä katsoo kaikkia muita halveksivasti. Mutta jos itsetunto on kunnossa, voi valita juuri ne vaunut, jotka itse haluaa ja jotka sopivat omaan tarpeeseen. " 

" Bb.ssä viihtyy kaikki lapset. Halvassa ja ennen kaikkea huonossa kuten Emma, viihtyy vain osa lapsista. Sittereissä ei kannata miettiä halvinta, ja se bb ei nyt niin hirveesti maksa. Huutiksestakin siitä saa osan pois, emmaa huolii vaan köyhät, jotka kuvittelevat ei sillä ole niin väliä."

Hei ihan oikeasti??? Miettikääpäs sama vaikkapa lenkkareiden tai salikamojen kohdalle. En kestä :D. Ei tällästä vaan oo missään muualla!

" Täällä päin valtaosa jengistä käyttää Asicsia tai nykyään myös Adidaksen kenkiä ja siksi moni kyllä katsoo kaikkia muita halveksivasti. Mutta jos itsetunto on kunnossa, voi valita juuri ne juoksukengät, jotka itse haluaa ja jotka sopivat omaan tarpeeseen. " 

" 2XU:t jalassa viihtyy kaikki. Halvoissa ja ennen kaikkea huonoissa kuten SOC, viihtyy vain osa liikkujista. Treenihousuissa ei kannata miettiä halvinta, ja ne 2XU:t ei nyt niin hirveesti maksa. Huutiksestakin siitä saa osan pois, SOCia huolii vaan köyhät, jotka kuvittelevat ei sillä ole niin väliä." (toim. huom. SOC ei ole huono :D)

Tällaista tällä kertaa, mukavaa viikonloppua!

12 kommenttia:

  1. Unreal toi keskustelu! :D Siis millaista jengiä, siis sananmukaisesti _lapsellista_!

    Ja luen tottakai, vaikken ole nyt ehtinyt kommaamaankaan niin useasti kuin olisin tahtonut. Kirjoitan itse vain parisen kertaa kuussa ja yleensä ns.yhteiskunnan kipupisteistä. Osaisinpa pitää lifestyle-blogia. Luulen, että se antaisi itselleniki enemmän, mutta en vaan osaa avautua tarpeeksi. Kai.

    VastaaPoista
  2. Näköjään oon löytänyt tänne elokuussa 2012 eli suht alkuvaiheessa. Luen kyllä aiheita aika laidasta laitaan. Toki tietyt aiheet ovat mielenkiintoisempia kuin toiset, mutta enemmän kiinnostaa se kirjoittajan persoona ja tapa kirjoittaa kuin varsinaisesti aihe.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla sama. Paitsi jos aihe(et) ei yhtään liippaa läheltä omaa elämää, niin en varmaan löytäisi blogiin olleskaan..

      Poista
  3. Mäkin luen kaikki sun jutut, vaikka vauva-asiat ei nyt ehkä itelle niitä omimpia juttuja ookaan. :D Mä en muista, koska eksyin tänne. En kyllä vielä vuonna 2012, kun silloin luin vaan agilityblogeja. :) Mut tosi kiva, että joskus myöhemmin löysin tänne!

    VastaaPoista
  4. Itse olen pyörinyt blogimaailmassa tämän vuoden aikana vähemmässä määriin, mutta nämä muutamat vanha suosikit, blogisi mukaan lukien, olen käynyt aika ajoin selaamassa. Niin mukavaa, kun on teitä "vanhoja tuttuja" täällä ja silloin kyllä kaikenlaiset jutut kiinnostaa, mikä kulloinkin on elämässä kirjoittajalle ajankohtaista :) Itseä haluttais kovasti saada bloggausinto taas takas. Kirjoittaa tykkäisin, mutta kuvien suhteen aina laiskottaa ja monesti juuri siksi jää postaukset lopulta tekemättä. Onnea odotuksen loppumetreille ja toivottavasti saadaan lukea juttujasi jatkossakin :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sä kyllä kirjoitat musta niin inspiroivasti, että ihan sama, onko kuvia tai ei :D. Mulla kyllä kanssa kuvat on se hankalampi juttu. Joskus myöskään johonkin (omasta mielestä) hyvään postausaiheiseen ei yhtään keksi mitä kuvia laittais osaksi. Enkä oikein osaa ratkaista asiaa omilla naamakuvillanikaan :D. Ja kyllähän kirjoittaminen myös vie aika paljon aikaa arjesta, joka töineen on aika hektistä.

      Anyway. Kiva, ettet ooo haudannut blogia kokonaan :).

      Poista
  5. Alusta asti olen lukenut siun blogia. En tykkää niistä viimesen päälle ja kaupallisista blogeista, kyllä niitä on kiva selailla ja aina pari kuukautta tiiviimminkin lukea, mutta sitten ne kyllä jäävät unholaan. Niin mukava oli palata "tauolta" tänne kun sain huomata, että ne miun aikasemmin seuraamat blogit ovat edelleen suurinosa olemassa, eikä kaupallisuus ole niitä vallannut. Sellanen rosoisuus ja maanläheisyys vaan lämmittää miun mieltä. Miusta kyllä tuntuu, että et sie tästä blogista saa millään niin äidinmaidon huuruista tehtyä että miula lukematta jäis :D

    VastaaPoista
  6. Oletko odotusaikanasi kohdannut karhua ?
    Tiesitkö että jos kohtaat lasta odottaessasi karhun ja se murisee sekä näyttää hampaansa niin tulossa on poika.
    Jos taas karhu ikäänkuin hymyileena ja pudistaa päätään ilmaa haistellen niin sitten tulee tyttö.
    Ai miksi näin. Se kun vaistoaa että tuleva mies kantaa asetta mutta nainen ei.
    Ja tämä karhun käyttäytyminen ei riipu lastenvaunujen yms. rekvisiitan merkeistä...

    Mitäs jos kirjoittaisit kuten tähänkin asti, avonaisena elettävän elämän läpi ?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. En ole kohdannut ja luulen, että jos kohtaisin, en uskaltaisi jäädä tarkkailemaan sen reaktioita :D.

      Kiitos, näin yritänkin :).

      Poista

-Kiitos, että kävit.
-Kiitos, että kommentoit.
<3