keskiviikko 26. helmikuuta 2014

Tämä päivä oli hyvä!

Herätyskello soi tänään kello 05.40. Kuten mun omassakin työssä, myös nyt harkassa, aamut alkaa kello 07.00. Nyt harkka-aikaan joudun heräämään vähän aiemmin, koska syön aamupalan kotona ja matkakin on vähän pidempi. Aamut menee aina saman kaavan mukaan; pesut, aamupala, kahvi, vaatteet, naamari, eväät ja menoksi.

Aamupalakin menee melkain aina saman
kaavan mukaan...

Mun seuraava harkka taitaa olla päivätyötä ja virka-aikaan. Ollaan sitten minä ja Jara, Tarmo ja Jarmo, säheltämässä samaan aikaan aamuisin, mitähän siitäkin tulee. Nopsa piknikin (uu, mikä pyörä!) keulan starttasin kohti harkkapaikkaa vähän ennen puoli seiskaa. Päivä oli jälleen kerran todella antoisa. Mun harkka on ollut kaikinpuolin muutenkin tosi onnistunut ja saankin antaa isot kiitokset siitä varsin upeille ohjaajilleni. Päivä loppui kello 15.00. Kotimatkalla hoidin itselleni vähän kirjoja ja jääkaappiin kauppareissunsiirto evästä, eli tavaraa, mitä kuluu aina. Huomiseen Jypin peliin hain myös liput, ollaan nimittäin menossa katsomaan jääkiekkoa mun pikkuveljen ja -siskon kanssa.

Perussafkaa. Ja kasa kirjoja. Miks noihin maitopurkkeihin
on tullut muoviset korkit? Onko järkee?

Jypin pelin kylkiäisenä sai kertakäyntejä Killerille.
Sopii mulle.

Päällimmäinen ajatus oli, että tosiaankin on kevät tulossa. Aurinkokin nimittäin näyttäytyi tänään. Tiet on lähestulkoon sulat, pihoissa saattaa paikkapaikoin olla jotain jäätikön tapaista. Tottakai tää tapahtui heti, kun laitoin vähistä opintovapaaroposistani sijoituksen niihin suksiin. Ei sillä, että mulla mitään tulevaa kesää vastaan olisi!

Niin on kevättä ilmassa. Ja maassa. Ja rinnassakin!

Kotona olin siinä ennen neljää. Kuudeksi oli ajatus hölkätä jumppaan, joten varsinaiseen ruoanlaittosessioon mulla ei ollut aikaa. Uuniin siis pikaruokaa mallia uunikasvikset pakasteesta ja nakkiloita. Niiden valmiestuessa tein pakolliset kotihommat, eli tiskit ja pilppusin myös salaatin.

Tiskit voisin ulkoistaa. Ja joskus myös salaatin valmistuksen!

Soitin myös Jarpalle, että mihin aikaan se aikoi tulla kotiin, että syödäänkö yhdessä. En kuitenkaan kerinnyt jäädä sitä odottelemaan, vaan pistelin ruoat hyvällä halulla naamariin. Siinä jossain välissä tsekkasin myös muutaman jutun Terveysportista, mitä päivän aikana oli mieleen jäänyt. Viiden jälkeen keittelin Jarpan ruokaseuraksi ittelleni kahvit, ettei ihan lennosta tarvii vaihtaa.

Jumppavaatteet alle.

Kuudelta oli tosiaan FitInterval tunti liikunnalla. Oon käynyt siellä nyt tosi monena keskiviikkona ja se on kyllä ihan superkiva. Sykejumppa, jossa tehdään kaikkea sitä, mitä lapsena on tehty ihan koko ajan ja aikuiset tekee ihan liian vähän. Nimittäin hypitään ja pompitaan. Homma ei ole mitään koreografista (joo, ei tosiaan, koska ne ei oo mun juttu), vaan sellaista aika perus juttua; X-hyppyä, kyykkyhyppyä, jalanvaihtohyppyjä, luisteluhyppyjä ja sitä rataa. Välissä on myös lihaskuntobiisejä. Liikunnalle tulee meiltä matkaa n. 3km/suunta ja se on ihan mukava matka hölkkäillä ja myös mun jalka on toistaiseksi sen kestänyt, niinkun nää jumpatkin. Se ei siis oo mennyt huonommaksi ja vaikka esim. viime viikko oli tosi köykänen, niin se ei myöskään mennyt paremmaksi. Tilanne on jumissa edelleen.

Ja vielä kerros päälle. Reppuun kengät ja juomapullo.

Olin tosiaan jumpalla mun opiskelukaverin kanssa ja hetkeksi jäätiin siihen pihaan suusta kiinni ennenkun lähdin hölkkäämään takaisin kotiin. Kello taisi silloin olla noin 19.20. Jotakuinkin kasilta, taikka vähän yli, olin silleen valmis, että olin laittanut jumppakamat veks, käynyt suihkussa ja sitä rataa. Istahdin tähän koneella ja rupesin kirjoittelemaan tätä päivitystä.

Nyt näkymä on tämä.

Jara lähti käymään työmaallansa ja mä varmaan tässä vielä hetken surffailen. Kohta syödään jotain iltapalaa, sitten ehkä vähän venyttelyä tai suoraan sänkyyn. Todennäköisesti selailen päivän uutiset kännykällä ennen kuin käyn nukkumaan. Tavoite on olla petissä kymmeneltä tai ihan viimeinen takaraja olis vaikka puol ykstoista. Huomenna olis taas aamuvuoro. Sellainen oli yksi päivä mun elämästä. Yksi hyvä päivä. Yksi tavallinen päivä. Tavallinen päivä on yleensä hyvä päivä. Joskus on myös erikoispäiviä, ei niin tavallisia, mutta hyviä. Ja sitten tietysti myös niitä huonoja päiviä. Joskus jopa katastrofaalisia päiviä. Mutta onneksi harvemmin.

7 kommenttia:

  1. Kiva postaus! :) Mä oon kans sitä mieltä, että noi maitopurkkien muovikorkit on turhia... ei niitä tarvita, ja lisäks, mulla on aina ongelmia avata se korkki ekaa kertaa, kun en saa sormilla kunnon otetta!! Ihan turhake tosiaan!!! :/ Mikä reppu sulla on juoksuun muuten, ja onko hyvä ja tilava? :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mulla on Camelbak Octane XCT. Hankin sen juomarepuksi vaarojen maralle 2012, mutta ilman sitä vesisäiliötä (1,5l muistaaksein) kelpaa hyvin "tavararepuksi". Mun käyttöön on ollut ihan riittävästi tilaa, mitää älyttömiä määriä siihen ei kyllä mahdu.. Tyyliin salikengät, muutama ohut vaihtovaate+juomapullo taikka kesällä vaihtovaatteet+kengät, jos esim. hölkkää jonnekin saunomaan jne. Reppua kyllä suosittelen, yks fiksuimpia hankintoja :).

      Poista
  2. Ostin kans Tarun suosittelemana tuon Camelbakin repun ja hyvä on ollut, istuu tosi hyvin päälle. Loppuvuodesta hommasin myös Salomonin Trail 20 repun, mistä oon myös tykännyt. Sinne mahtuu sitten jo enemmän tavaraa, esim. paksumpaa taukotakkia, kunnolla evästä sen täyden juomaleilin lisäksi jne. Ainoa vika siinä on ollut, että ainakin noissa viime vuoden lopulla myydyissä malleissa on semmoinen valmistusvika, että juomaleilin pidikenauha irtoaa ja se pitää siis itse ommella takaisin kiinni. Kävin nimittäin jo vaihtamassa kertaalleen oman reppuni ja myyjä nyki useasta repusta tuota nauhaa kokeilumielessä ja melkein kaikista se irtosi. Sieltä lähti reklamaatio Salomonin suuntaan. Mutta koska reppu on muuten tosi hyvä, niin otin sen silti enkä palauttanut.

    Ja ne maitopurkkien korkit: ihmettelin ihan samaa viime sunnuntaina maitohyllyllä, että missä ne normaalit purkit on. En tykkää.

    Ihana auringonpaiste juuri nyt, siitä tykkään :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Oi aurinko, se on taas kadonnut. Harvinaisen synkkä talvi ollut kyllä vai kuvittelenko vaan..

      Tollanen isompi reppu vois olla kyllä paikallaan tuon repun kaveriksi. Etenkin, kun oon tässä haaveillut viimepäivinä sellaisista pidemmistä juoksu-/hölkkävaelluksista.. Myös talviaikaan vois saada enemmän vaihto-/lisävaatetta mukaan, jos juoksee tyyliin menomatkan vaan jonnekin. Tälleen jalkaterävammaisenahan just jostain tuollaisesta kannattaa haaveilla :D.

      Poista
    2. Joo, totta kai kannattaa haaveilla! Se on ihan vakiojuttu, että ilmoittaudutaan kaikenmaailman liikuntatapahtumiin ja hommataan uusia vermeitä, vaikkei tiedäkään, että milloin niihin pääsis/niitä pääsis käyttämään :)

      Poista
  3. Ne maitopurkin korkit: ei ole muovia, vaan samaa materiaalia kuin se purkki - eli voi laittaa kierrätykseen purkin kanssa :) https://www.valio.fi/yritys/artikkelit/valion-maitotolkeissa-on-uusiutuva-korkki/

    VastaaPoista

-Kiitos, että kävit.
-Kiitos, että kommentoit.
<3