Tuossa elokuussa oli sitten kontrolli tämän jalkatilanteen suhteen. Minkäänlaista rutiinikontrollia ei nilkkamurtumiin ja -operaatioihin ole, vaan käynti liittyi enemmänkin siihen nilkkamurtumaa edeltäneeseen vammaan ja leikkauspäätökseen. Mun vasemman jalkaterän ongelmathan on kestänyt nyt sen kaksi ja puoli vuotta. Ensin kaksi vuotta PF/jalkaterän kipuilu -ongelmaa, johon tehtiin leikkauspäätös helmikuussa. Lisäinfoa tästä. No karman laki, tällä kertaa huonon, toi tullessaan nilkkamurtuman (kas tässä...) heti pari viikkoa edellisen asian nytkähdettyä eteenpäin ja oma troiveeni oli, että aiempaa suunnitelmaa käytäisiin vielä murtumasta kuntoutumisen edettyä uudelleen läpi. Jos vaikka uusi vamma veisi mennessään vanhan..
No eipä vienyt ei. Luulenkin, että tällä hetkellä ongelmana on enemmänkin tuo vanha vamma, mitä keväinen nilkkamurtuma, joka jonkinverran vielä merkkiä antaa sekin. Fysioterapeutin kanssa ollaan käyty tilannetta läpi ja kipukohdat jalkaterässä löytyy aikalailla peroneusjänteiden kiinnityskohdista, joka se heiastuu etenkin aamuisin ja levon jälkeen koko jalkaterään ja myös akilleen suuntaan. Fyssari onkin tuota peroneuslihaksen lihaskalvoa käsitellyt ja tiukka se kuulemma on. Välikysymys: missä Jyväskylässä saisi faskiakäsittelyä??? Kaikenlaista jumppaa olen myös tehnyt liittyen jalkaterän/nilkan stabiiliuteen sekä puolieroihin oikean ja vasemman jalan välillä. Vasen puolihan mulla on jo ennastään heikko lenkki ja luonnollista lienee, että kipsihoidon jälkeen se on vieläkin huonompi!
No ortopedi oli sitä mieltä, että uusi MRI-kuva lienet paikallaan, koska tuon vanhan kuvan jälkeen tuollainen suuri vamma nilkkaan on käynyt. Olisi lyhytnäköistä toimia suoraan vanhalla suunnitelmalla selvittämättä sitä, onko nilkassa/jalkaterässä jokin pielessä. Tuo murtumakohtaan asetettu levy kun on peroneusjänteen "naapurissa", mahdollinen jännevamma murtumatilanteessa jne. Nämä tulisi sulkea pois. MRI on 1.10. josta viikon kuluttua on soittoaika ortopedille. Että saapa nähdä.
Itse murtuma on kuitenkin sekä omasta että ortopedin mielestä todennäköisesti parantunut hyvin. Ei se toiminta ihan normaalia ole ja joskus saattaa murtumakohtaa vähän juiliakin. Paljon vähemmän kuitenkin, mitä luulin. Jopa rappusten laskeutuminen alkaa olla aikalailla normaalia, joten ei se liikeradoissa paljon terveestä jalasta jää. Inasen erilaisen "mallinen" tuo nilkka on, mutta mitään turvotteluja ei ole. Konkkaaminen (eli kinkkaaminen), polkujuoksu, korkealta hyppiminen (tai voimakkaat loikat) ja korkkareilla kävely on oikeastaan ainoita, mitä ei oikein kärsi tai jälkimmäisen suhteen, uskalla, tehdä just yhtään.
Sellanen päivitys jalkatilanteeseen. Ja jos tätä (joskus) sattuu lukemaan joku poloinen nilkkamurtuman ja siitä kuntoutumisen kanssa painiva, niin vinkkinä haluan kertoa, että panostakaa myös arpikudoksen hoitoon muun jumppaamisen lisäksi! Itte en ainakaan olisi osannut hieroa ja hinkuttaa tuota arpea niin paljon. Fyssarin mukaan se nimittäin vaikuttaa tosi ratkaisevasti liikeratojen parantumiseen ja omalla kohdalla tuo arpi olikin tosi kireä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
-Kiitos, että kävit.
-Kiitos, että kommentoit.
<3