tiistai 1. joulukuuta 2015

Uusi viikko, uudet kujeet...

Äärinmäisen stressaavan viime viikon ja hiihdon suhteen kärsityn takaiskun jälkeen päätin pitää viikonlopun verran lepoa kaikesta: opiskeluista, liikunnasta, kaikesta aikatauluista. Olin kotona, kyläilin, rötväsin ja söin. Siinähän se meni viikonloppu ja hyvää teki. Rötväämisen lisäksi treenailin vähän autolla ajoa. Jännä nähdä, milloin ensimmäisen kerran unohdan sen auton jonnekin. Sen verran hankalaa on sisäistää ajatusta ajokortista. Tähän mennessä olen vain tomerasti pyrkinyt vänkärin paikalle, kunnes oon tajunnut, että jonkun pitäis varmaan ajaa tämä auto kotiinkin.

Teetä ja sympatiaa...

Viime viikkoisten stressailujen, masistelujen ja lepäilyjen jälkeen viikko lähtikin varsin vauhdikkaasti käyntiin. Eilen hölkkäsin salille ja takaisin. Siivosin, pyykkäsin, kokkasin ja kävin sekä vaate- että ruokakaupoilla. Tänä aamuna käytiin Suvin  kanssa Laajavuoren maastossa parin tunnin verran ja illalla olisi vielä ajatus mennä kälyn kanssa uimahallille. Opinnoista aion (lähes) lomailla vielä tämän ja ensi viikon.

Työn alla on myös uusi saliohjelma, jonka ykköspäivän tein eilen:
  • maastaveto
  • kulmasoutu käsipainoilla
  • vipunostot takaolkapäille
  • hauiskäännöt
  • ylätalja
Selkäpäivä siis. Ehkä otan tuohon vielä jotain. Katsotaan nyt, kun maveilu vie aina aika paljon aikaa treeneissä. Kakkospäivänä olisi tarkoitus tehdä rinta, ojentajat ja olkapäät. Kolmantena jalat ja vatsa. Lisäksi aion ottaa mukaan myös neljännen salitreenin viikossa, jolloin käydään koko kroppa läpi. Mahdollisesti tarkoituksena on myös tehdä vatsalihasjumppa erikseen kotona kertaalleen, koska tykkään siitä jumpasta. Että kasvatellaan nyt sitten vaikka lihaksia ja annetaan aerobisen kunnon haihtua savuna ilmaan.

Eniten tässä hiihtotakaiskussa sapetti se, että koen kestävyysliikunnan olevan se kaikesta eniten sydäntä lähinnä oleva juttu. Pitkät juoksulenkit, mieluiten metsässä, miksei kadullakin. Pitkät hiihtolenkit, ah! Maantiepyöräilykin, sen totesin. Omin jaloin eteneminen mahdollisimman pitkään ja kauas ulkoilmassa, oli sitten sade taikka paiste. What about now? Suurin menetys on tietysti se henkinen menetys, mutta onhan tässä myös se kuntopuoli. Sauvakävelyllä nyt ei kuntoa ainakaan paranneta, hyvä jos jonkinlaista tasoa saa pidettyä yllä sen sekä satunnaisten lyhyiden hölkkäilyjen avulla. Crossarit ja väkisin väännetyt viikoittaiset sisäpyöräilysessiot. No thanks. Sen olen ainakin päättänyt, että mitään edellämainituista en rupea väen väkisin touhuamaan vain ja ainoastaan aerobisen kunnon säilymisen nimissä. Katsotaan nyt. Eihän sitä tiedäkään, vaikka seuraava hiihtokerta ei tekisikään kipeää. Mikäli lunta edes ikinä tulee.

...ja puolukkapiirakkaa!

Myönnettäköön kuitenkin, että viikonloppuna kävin vähän kyselemässä hintoja perinteisen hiihdon suksipaketille. Jos sitä perinteistä pystyisi hiihtelemään? Päätin myös, että jos (ja kun) sellaisen hankin, niin haluan Salomonin "skinisukset", elikkä pitoalue on sellainen karva, joka pitää taaksepäin ja luistaa eteenpäin. Pitovoiteluvapaat pertsan sukset aktiivihiihtäjälle, jonka kelialue on laajempi verrattaen esimerkiksi Fischerin Zeroihin. Siihen kylkeen sitten hyvät monot, siteet ja sauvat. Hinta olisi viidettä sataa euroa, asennettuna. Jäin miettimään asiaa. Tämä opintovapaalaisen tulotilanne on nimittäin suoraansanoen arsesta ja rahaa on mennyt kaikenmaailman turhanpäiväisyyksiin (kuten ajokorttiin) ihan liikaa tuloihin nähden. Siltä kannalta olisi ehkä järkevä odottaa kevään alennusmyynteihin tai edes tammikuuhun ja tehdä suksihankinta sitten. Varsinkin, kun lumesta ei ole tietoakaan.

Onko lukijoissa perinteisen tyylin hiihtäjiä? Millaisella suksella hiihdätte? Missä on Suomen halvimmat sukset? Saako sukset joulun jälkeen tai keväällä merkittävästi edullisemmin? Ainakin omat luistelusukseni sain sinä katastrofaalisena talvena, kun lunta ei ollut eikä tullut. Mutta noin niinkun yleensä? Kannattaako odottaa? Onko pertsan hiihto kivaa? Kivempaa kuin luisteluhiihto?

HYVÄÄ ALKANUTTA JOULUKUUTA KAIKILLE!

4 kommenttia:

  1. Keväällä ovat halvempia, ei voi mitään. Carilaiselta Ähtäristä voisi saada hyvät suht edullisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti vinkistä :). Käväsin jo ko. liikkeessä!

      Poista
  2. Itse hiihdän pertsaa, kun en osaa vapaan tekniikkaa ja se on siksi aika tahmaista :) Mulla on voideltavat ns. aktiivihiihtäjän sukset, mutta laitan niihin aina pitoteipit ja hyvin oon pärjännyt kelillä kuin kelillä. Minun hiihtokilsoilla riittää yhdet teipit per talvi. En jaksa säästää voiteiden kanssa ja vanhan pitoteipin poisto on vielä haastavampaa puuhaa kuin pitovoiteen poistaminen.

    Ostin sukset aikanaan joulun jälkeisistä alennusmyynneistä. Tai koko paketin itseasiassa, kun en ollut hiihtänyt sitten kouluvuosien... :) Naapuri nauroi, kun tulin kaatosateessa sukset kourassa kotiin, että meinasinko vesihiihtää :D Liikkeen valintaperusteena oli asiantunteva myyjä, satuin tietämään kaverin kautta tyypin. Siinä mielessä siis suosittelen myös Carilaista, ei tartte arpoa osaamisen kanssa. Omistamani sukset on olleet tosi hyvät. Haaveilin jo viime vuonna zeroista tai vastaavista, mutta nyt on tosiaan tullut tuommoisia skini-suksia, joten ne olisi seuraava valinta. Mutta se hinta! Alennusmyyntejä odotellessa...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mä kävin joku aika sitten ko. liikkeessä ja todennäköisesti tuun ostaan sieltä sukset. Aion kuitenkin oottaa ainakin vuodenvaihteen yli... Ei ehkä tähän aikaan vuodesta oo järkeä vielä hankkia niitä ja vielä tonne vesisateeseen :D.

      Kivaa, voitais sitten yhdessä hiihdellä. Mä luulen, että oon paljon huonompi pertsassa.. Jos nyt mikään hyvä olin luistelutekniikassakaan, mutta ianakin oppimisen suhteen hyvässä vauhdissa.

      Poista

-Kiitos, että kävit.
-Kiitos, että kommentoit.
<3