Juoksukenkäpostaus, osa I

Ajattelinpa tässä vapaapäivän aamun ratoksi tehdä pari postausta kengistä. Siis lenkkikengistä, ei korkokengistä.. :D. Ensimmäiseen postaukseen ajattelin kirjoitella ihan yleistä tietoa juoksukengistä ja toiseen osioon sitten niitä omia kokemuksia. Juoksukenkien valinta on hyvin henkilökohtainen juttu, mikä sopii toiselle ei välttämättä toiselle käy.

Kenkien valintaan kannattaa uhrata aikaa ja niin, myös rahaa. Ihan hyvän tuntuisten ja ihan hiton hyvän tuntuisten kenkien välillä kannattaa ehdottomasti valita jälkimmäinen ilman hintalapun katsomista. Toki kallein kenkä ei aina ole se paras kenkä! Yleisenä neuvona pidetään myös sitä, että kengät kannattaa laittaa vaihtoon n. 1000 kilometrin välein. Aloitteleva juoksija pärjää kyllä hyvin yksillä kengillä, mutta ei useammasta parista haittaa ole. Erilaiset kengät antavat jalalle erilaisia ärsykkeitä, näin harjoittelu on monipuolisempaa. Paljon juoksua treenaavan kannattaa hankkia erilaisiin käyttötarkoituksiin sopivia kenkiä.

Pronaatio on jalan luonnollinen iskunvaimennusmekanismi. Kaikki meistä pronatoivat. Ongelmia saattaa tulla, mikäli pronaatio on liiallista. Tällöin askellusta kutsutaan ylipronatoivaksi. Ylipronaatiossa nilkat kääntyvät askelluksen aikana liikaa sisäänpäin. Kengänpohjien sisäsyrjien voimakas kuluminen voi olla merkki ylipronatoivasta askeleesta.

Supinointi kuuluu myös jokaisen askellukseen; Supinaatio jäykistää nilkan askelluksen loppuvaiheessa ja mahdollistaa varvastyöntövaiheen. Mikäli puhutaan supinoivasta askeleesta tarkoittaa se yleensä liiallista supinointia ts. alipronatoivaa askelta, vasta tällöin supinointi saattaa olla haitallista. Kengänpohjien ulkosyrjien voimakas kuluminen voi olla merkki liiallisesta supinaatiosta.

Neutraalissa askelluksessa paino jakautuu tasaisesti koko jalkapohjalle. Jalka siis pronatoi vaimentaakseen iskua ja supinoi mahdollistaakseen askeleen varvastyöntövaiheen. Kengät kuluvat yleensä tasaisesti koko pohjalta. Footbalancen verkkosivujen mukaan yleisin askeltyyppi on ylipronatoiva askel, harvinaisin supinoiva (alipronatoiva) askel ja noin neljäsosa askeltaa neutraalisti. Kenkiä hankkiessa askeltyyppi kannattaa aina tarkistuttaa ulkopuolisella asiantuntijalla (asiantuntevissa urheilukaupoissa on kyllä asiaan perehtyneitä myyjiä/vierailevia asiantuntijoita varsinaiselle askelklinikalle ei välttämättä tarvitse mennä)! Itse kysyisin ennen ostopäätöstä useammastakin liikkeestä mitä kenkiä suosittelisivat.

Myynnissä on pronaatiotuettuja sekä neutraaleja kenkiä. On hyvä muistaa, että sekä yli- että alipronaatiolle on syytä tehdä jotain vasta kun ne aiheuttavat oikeasti ongelmia! Henkilökohtainen mielipiteeni on se, että mikäli ongelmat eivät tutkitusti johdu liiallisesta pronaatiosta, on neutraali kenkä järkevin vaihtoehto. Lievästi ylitse pronatoivan askeleen omaavan ilman ongelmia juoksevan kaverin kannattaa ehkä tarkkaan harkita onko pronaatiotuelle tarvetta. Neutraali kenkä tuskin aiheuttaa samanlaisia ongelmia kuin se, jos puolihuolimattomasti määritellään askel ylipronatoivaksi ja vedetään tuetut kengät jalkaan! Tämän on myös kenkäsuunnittelijat huomanneet ja neutraalien kenkien markkinat ovat nyt huomattavasti paremmat, kuin reilu viisi vuotta sitten juoksuharrastuksen aloittaessani.

Myös kenkien kiertojäykkyys vaihtelee. Nimensä mukaan kiertojäykyys on sitä kuinka paljon kenkä antaa periksi kun sitä kääntää päkiä- ja kantaosasta eri suuntiin. Kiertojäykkyys ei ole sama asia kuin pronaatiotuki, vaikka se usein siihen yhdistetään! Kiertojäykkyyttä tarvitaan silloin, kun askel kääntyy sisäänpäin askeleen aikana. Ylipronaatiossa jalka on sisäänkääntynyt jo maahaniskuvaiheessa. Ylipronatoiva askel kuitenkin tarvitsee enemmän kiertojäykkyyttä kuin neutraali tai supinoiva askel. Yliprotoivalle juoksijalle kiertojäykkä neutraali kenkä voi olla parempi vaihtoehto kuin pienellä pronaatiotuella varustettu kiertolöysä kenkä.

Iskunvaimennus vaihtelee kengissä. Kevyissä kisakengissä iskunvaimennusta on vähemmän kuin harjoituskengissä. Iskunvaimennusta mietittäessä on otettava huomioon kenkien käyttötarkoitus. Esim. maastossa tarvitsee vähemmän iskunvaimennusta, kuin asfaltilla juostessa. Myös juoksijan paino ja nilkan oma iskunvaimennus vaikuttaa tähän. Iskunvaimennuksen määrä siis vaihtelee täysvaimennetuista kengistä aina paljasjalkatossuihin saakka!