Tälle viikolle on tullut heitettyä muutama kevyt peruslenkki. Viikko on ollut kohtalaisen hektinen ja oikeastaan ensimmäistä kertaa myös kouluhommat painavat päälle ja ovat aiheuttaneet jonkinlaista stressinpoikasta. Tai oikeastaan niiden kouluhommien tekemättömyys. Kelit on ollut suotuisia ja aikaa viettäisi paljon mieluummin ulkona, kun kotona koneen tai kirjojen äärellä. Työputkikin on taas ollut melkoinen, mutta tänä aamuna alkoi vihdoin ja viimein jo pitkään kaivatut vapaat. Keskiviikkona tuli höntsäiltyä Harjun vielä lumisia polkuja kymppikilsan verran. Kyseisellä mailin mittaisella reittillä ei juuri talvikunnossapitoa ole, mutta lenkkeilijät on huolehtinut siitä, että poluilla on lumi tamppaantunut. Siitä alkaa hetki ollakin aikaa, kun viimeksi polulla on tullut juostua.
Luonnon ja maisemien muutoksen seuraaminen on kyllä yksi juoksemisen suurista nautinnoista. Nyt keväällä on helppo sanoa, että onhan se luminenkin maisema kaunis, ei siitä mihinkään pääse. Se on vaan aivan liian pitkän ajan. Kaikki on niin erilaista joka kuukausi kesäaikaankin. Parhaiten sen huomaa paikoissa, johon talvisin pääsee vain suksilla. Voi miks mä en tänä talvenakaan ruvennut hiihtäjäksi?? Meidän perheessä seurataan tiiviisti jäiden lähtöä ja puhutaan siitä, mihin aikaan viime vuonna pääsi pururadalle juoksemaan, missä kunnossa kuntokymppi oli mihinkäkin aikaan ja koska sinne ekan kerran edes pääsi... Ja hei, oon oikeesti alle kolmekymppinen kaupunkilaisnuori, eikä mun mieskään mikään maalaisseniori ole :D. Oikeastaan ihan liian vähän tulee liikuttua luonnossa muutoin, kun lenkkeilyn nimissä.
Hyvää viikonloppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
-Kiitos, että kävit.
-Kiitos, että kommentoit.
<3