Mitä kuuluu?

Kuten arvelinkin, niin plantaarifaskiitin lisäksi tuossa jalkaterässä taitaa olla mukana myös hienoista hermon ärsytystä. Koputtelu malleolin (se pohjeluun alla oleva "pallo") alle aiheuttaa tuntemuksia, pieniä kylläkin, isossa varpaassa. Terve hermo ei heijasta, kertoi fyssari. Nuo plantaarifaskiittioireet ja sen eteneminen on kuitenkin aika selväoireisia, että lienee siinä tuon hienoisen hermoärsytyksen alkujuuri. Tuon plantaarifaskiitin alkujuuri on sitten varmasti osaltaan ihan jossain muualla: vasemman raajan lihasheikkous verrattaen oikeaan -> lihaskireydet jne.


Keskiviikkoiselta fysioterapiakerralta sain taas roppakaupalla uusia (ja vanhoja) kotiläksyjä:

• Venyttelyt (mukaanlukien takareisi!)
• Pakaraa ja lantionhallintaa kehittäviä liikkeitä.
• Ohjeet (ihan digikameralla paikanpäällä kuvattuna) kantaluun ja nilkan telaluun mobilisointiin. Pääsee mies hommiin kunhan kotiutuu.
• Porrasjuttuja, luisteluaskellusta ja sen sellasta tekniikkaharjoittelua. Kivun mukaan.
• Yösidos. Sitä ei oo hyvä käyttää, jos hermokipuilua on/tulee, mutta keksin siihen viimeviikon lopulla ihan tosi hyvän systeemin, ettei sitä tosiaan tule :).
• Pallohierontaa plantaarifaskialle.
• Ohjeet kinesioteippaukseen seuraava juoksukokeilua edeltävästi. Nyt sitä ei kannattanut tehdä, sillä se häiritsee tuota mobilisointijuttua.
• Korvaavaa liikuntaa sitten vaan.. :). Juoksua ajatellen esim. pystyssä tapahtuva crosstrainer olis parempi, kun kuntopyöräily jne.
• Juoksukenkäostos!

Noiden kenkien suhteen puhe oli Adidaksen Boosteista, joissa tuo pohjamateriaali on ihan uusinta uutta. Energy Boosteja olenkin aiemmin käynyt mallailemassa ja ne on tuntunut ihan tosi hyviltä. No ylläripylläri, saatavilla oli ainoastaan Adistar Boostia, jotka tuntu jotenkin jähmeämmiltä. InterSportin myyjä kuunteli juttuni ja suositteli kokeilemaan On Cloudsurfferia. Tykästyin niihin ihan tosi paljon ja muun hyvän lisäksi siellä kaupassa juoksennellessa noi kengät jalassa ei kantapääkipua tuntunut, mutta Adistar Boosteilla juostessa tuntui. Sehän nyt sinänsä on pikkujuttu (kun ei oo tarkoitus olla koko loppuelämää pf-kinttu!), mutta oli ne muuteskin paremman tuntuset! Hetken mä kelasin, että onkohan tää nyt järkevää, kun niistä Boosteista puhuttiin.. Et ne vois olla hyvät. Myyjä kuitenkin vakuutti (niinkun ne aina vakuuttaa) noiden olevan vähintään yhtä hyvät (sen mielestä paremmat) ja kehotti mua "luottamaan jalkoihini!" Ja minähän tyttö luotin. Myyjä antoi kynsin ja hampain pienen alennuksen ja minä maksoin kynsin ja hampain loppusumman.

(Näistä tulee oma postaus, kunhan pääsen juoksemaan taas!)

Kysyin myös fysioterapeutilta suoraan, että mitä se luulee, onkohan mun maratonkesä nyt tässä. Nyt tulevat viikot kuulemma näyttää paljon. Ohjeeksi sain kokeilla juoksua ensi viikon puolivälissä ja jos kierros kaksi menee harjulla ok (1.6km-3.2km), niin se on jo tosi vihreää valoa. Kaikenkaikkiaan nää fysioterapiakäynnit on kyllä avartanut paljon! Vaikka en koskaan olisi juoksua harrastanutkaan, olisi nää ongelmat tullut vastaan kuitenkin. Ei ehkä plantaarifaskiitti, mutta joku muu. En halua olla ihminen, jonka ensimmäinen ja ainoa keino on hakea säännöllisin väliajoin sairaslomalappu kouraan ja lepäillä laakereilla pari viikkoa. Että en tee tätä duunia ainoastaan päästäkseni juoksemaan, vaan myös ollakseni mahdollisimman pitkään mahdollisimman hyvässä kunnossa tässä mun ainokaisessa kropassa! 

Oon myös ollut vähän armollisempi itselle. Kun ihminen haluaa kehittyä, kuten mä nyt juoksussa, sen on mentävä epämukavuusalueelle. Tehtävä määriä ja tehoja, mitä ei oo ennen tehnyt. Sillon myös tälläisten juttujen riski kasvaa. Aina ei vaan voi välttyä näiltä, ei vaikka tekisi asiat suurinpiirtein oikein. Kuus vuotta on menty ilman isompia ongelmia, se on loppujenlopuksi aika pitkä aika. Tästä jää sitten taas jotain mukaan matkaan.

Että mulle kuuluu ihan hyvää :).