Kengät melkein kuin karkkeja!

Tämänpäivän juoksukengissä on sellainen ongelma, että ne tahtoo järjestään olla niin hienoja. Tekis mieli ostaa kaikki ja jokaista väriä, mitkä vaan vähänkin jalkaan sopii. Lisäksi niitä tekis mieli käyttää vähän joka tilanteessa, missä juoksusta ei ole tietoakaan. No, vaikka olenkin (ainakin teoriassa) säästökuurilla, olen pari kenkäsijoitusta tehnyt viime aikoina ja ne aion esitellä nyt.

Salomon Speedcross 3 cs

Uudet maastokengät ostin vanhojen ja jo reikääntyneiden tilalle. Samaa mallia, mutta puoli kokoa isommat. Ikä on tainnut tehdä tehtävää, koska fiilis oli, että tarviin vähän isomman koon. Oletteko tiennyt, että jalan koko saattaa kasvaa iän myötä, kun jalka himpun verran laskeutuu? Toisaalta luulen, että olisin jo aikanaankin ostanut nuo puoli numeroa isommat kengät, koska etenkin maastojuoksukengässä on hyvä olla tilaa. Vanhat oli siinä hilkulla. Sellanen ero oli kanssa, että nää uudet on varustettu jonkinlaisella vahvukkeella kärjestä, sitä meinaa tuo cs -loppu. Salomonit oon omalla kohdallani todennut toimiviksi kengiksi sekä talvella että maastossa, palvelee siis molempaa tarkotusta.

Nike Free Running 5.0

Nämä kengät ostin itelleni työkengiksi. Oon nyt sairaalalla (eli pitkät ja kovat käytävät!) ja tuo nilkka on antanut sellaista viestiä, että lenkkarit olis hyvät. Sairaslomalta palattuani pidin jokusen viikon lenkkareita työkenkinä. Adidas Adizero Adioksi, jotka oli siistissä kunnossa vielä tuolloin. Ne kuitenkin oli lestiltään liian kapeat pidettäväksi työpäivän verran. Sellainen juttu kuitenkin selkis, että jalkoja ei hiosta yhtään enempää, kuin työkengissä yleensäkään. Aika monilla ihmisillä oon nykyään nähnyt lenkkareita työkenkinä, joten ei se hirveen huono idea voi olla. No, nyt oon jokusen päivän noita kenkiä pitänyt, joten ihan en vielä voi vannoa lenkkareiden nimeen työpaikalla, mutta melkein.

Mulla on ollut tapana omistaa kolmet juoksukäypäset kengät: yhdet maastoon ja talvikeleille, yhdet kevyemmät nopeille ja lyhykäisille lenkeille sekä yhdet pitkille ja peruslenkkeilyyn. Aika usein ne kevyet on kuitenkin ollut ne, mitkä nopeiten kuluu kahdesta jälkimmäisestä. Salomonit on tosiaan maastoon ja talvijuoksuun, Adidas Adizero sarjasta mulla on ollut sekä aegis- että adiosmallia ja molempiin olen ollut tosi tyytyväinen. Kun taas juoksun makuun pääsen, hakusassa on hyvät peruslenkkeilykengät, koska On Cloudsurffereihin en ollut tyytyväinen. En, vaikken juurikaan ole niillä päässyt juoksemaan. Ainakaan sitä pidempää lenkkiä.

Tää ei myöskään ole minkäänsortin mainospostaus. Ylipäänsä kenkien suositteleminen jollekulle toiselle on vähän arveluttavaa: jokaisen kun tulee löytää se oma hyvä kenkä. Mikä toiselle sopii, saattaa olla toiselle ihan susi. Omaa tuntemusta kannattaa myös kuunnella ja tarkkaan. Juoksuharrastamiseen ei myöskään tarvii montaa kenkää. itse juoksin monta vuotta yksillä ja ainoilla kengillä, maastossa ja kadulla, kesät talvet. ihan hyvin sujui juoksu niinkin! Vasta sitten kannattaa harkita useampien kenkien hankintaa, jos niille oikeasti on käyttöä ja kaipaa jonkinlaista hifistelyä juoksuharrastukseensa. Juoksu kun on aika autenttinen harrastus verrattuna moneen muuhun.

P.S. Kuinka uskottavaa onkaan tehdä juoksukenkäpostaus... Ihmisen, joka on ollet reilu kaksi ja puoli vuotta ilman aktiivijuoksuharrastusta! Mutta saatiinpa kerrankin tänne blogin nimeen viittaavaa sisältöä.