Hitonhauta

Käytiin Jarpan kanssa jokunen viikko siiten kesäretkeilemässä Hitonhaudalla. Hitonhauta löytyy Laukaan Valkolasta, läheltä Äänekosken rajaa. Kulku parin kilsan patikkaosuuden päähän on sekä nelostieltä että Valkolantieltä. Me mentiin pelipaikoille Valkolantieltä, jossa sijaitsee myös tulentekopaikka ja laavu. Hittohan se on tiedetty kirosanaksi. Laavun seinällä oli 1800 -luvulta juttu, jossa hitto määriteltiin synonyymiksi hiidelle, joka taas on muinaskansojen pyhä paikka, lehto tai sellainen. Lehtokin ja lettokin alueelta kyllä löytyy. Jokainen päättäköön itse mistä on kysymys, mutta mahtipontinen on nimi.

Itse Hitonhauta on n. 800 metriä pitkä ja n. 20 metriä leveä ja syvä kivikkoinen rotko, jonka seinämillä kasvaa jos jonkinmoista uhanalaista kasvia. Seinämät on paikoin sammaleen peitossa, paikoin lohkareisia. Myös vesiputous, lampi ja luola löytyy. Kerrassaan uskomaton mesta, jälleen kerran!

Rotkonpohja oli paikoin erittäinkin haastava kulkea, joten paikka jää kyllä huonojalkaisilta näkemättä. Kunnossapitokin on ymmärtääkseni lopetettu. Valkolan suunnasta kulkiessa rotko muuttui koko ajan jylhemmäksi. Voisinkin suositella kulkua juuri sieltä suunnasta. Aluksi sammaleinen jylhä satumaailma. Jossain vaiheessa tuli tuntu, että tässäkö tämä nyt oli, kunnes "polku" vei lammelle komean jyrkäleen juurelle. Tässä kohtaa oli kivistä ikäänkuin portti, jonka läpi kulkiessa oli aivan toisessa maailmassa. Kiveä, kiveä ja kiveä.

Pian oltiin luolalla, jonka paikkeilla oleva vesiputous oli varsin minikokoinen tällä kertaa. Luolaan en varoituskylttien ja otsalampun puuttumisen vuoksi uskaltanut mennä kurkkimaan. Ilmeisesti ihan luola kuitenkin. Ylhäällä seinämässä oli vielä myös toinen luola-aukko. Sinne pääsy olisi vaatinut jo akrobatisia taitoja.

Vähän jäi harmittamaan se, että kännykästä loppui virta tuon "portin" kohdalla. Jos olisin taikauskoinen (ja jos Youtubesta ei löytyisi esimerkiksi alla olevaa videota), epäilisin, että paikka vaan ei ole tarkoitettu kuvattavaksi. Harmillista kuvauksen kannalta oli myös se, etten saanut ikuistetuksi ekoja kuksakahveja mun uudesta synttärikuksasta, jonka taannoin Jarpalta sain.