Viime viikon liikunnat on taas liikuttu ja ne on liikuttu seuraavalla tavalla:
Ma: Pumppi 55min.
Ti: Sali 1h 5min. + Juoksu 20min.
Ke: Juoksu 15min. + FitInterval 55min. + Juoksu 15min.
To: Spinning 1h 10min.
Pe: CrossTraining 55min.
La: Sali 1h + Uinti 30min.
Su-
Yht. 7h20min.
Noi crosstrainingit ja fitintervallit on niitä korkeakoululiikunnan ohjattuja tunteja. Crossraining on ottanut vaikutteita, yllätysyllätys, crossfitista. Hiki tuli, maitohapot jylläs ja sykkeet nousi, joten ajoi varmaan asiansa. Tunnilla oli noin vartin mittainen tekniikkaosia rinnallevedosta. Tosi pintapuolinenhan se on, niinkun nyt isoilla ryhmäliikuntatunneilla on tapana. Silti ihan tervetullut. Riveä hakattiinkin erään kerran niillä kohtuu kevyillä voimatangoilla ja nyt on olkapäiden etuosassa melkoiset mustelmat. Tarina ei kerro, että menikö se tekniikka ihan pyllylleen. Mustelmia mulle ainaskin tulee tosi helposti.
Sunnuntaina jumituinkin sitten töiden jälkeen sohvalle katselemaan urheiluviikonloppua, jossa oli mm. pätkää crossfit -kisoista. Tuon pätkän näytin tänään Jaralle uusintana Areenasta, käykäähän katsomassa kuka sunnuntain ohjelman missas. Mun mielestä ihan jännä kokonaisuus. Innostuinkin taas surffaamaan Jyväskyläläisen CrossFit 40100 -salin sivuille, jossa kaikki kurssit näyttää loppuunmyytyä. Se toinen sali, CrossFit Jyväskylä, on mulle vähän liian kaukana. Edelleenkin oon tosi epävarma siitä, onko mulla aikaa aloittaa mitään juttua, mille on määrätty tietty kellonaika. Katsotaan nyt miten nuo ensi viikolla alkavat harkkajaksot lähtee rullaamaan. Onko kellään lukijalla kokemusta Jyväskylän Crossfit saleista?
Viikonlopulla myös uimari AP Liukkonen tuli niin sanotusti ulos kaapista. Se herätti urheiluviikonlopussa monenlaisia kommentteja. Lueskelemieni kommenttejen perusteella osa porukasta (onneksi vähemmistö) on sitä junttimieltä, osa porukasta ihmettelee uutisointia ja osa (onneksi enemmistö) antaa tukea uimarille. Tulevaisuudessa tämänkaltaiset jutut tuskin tulee olemaan uutisaiheita, mutta onhan se selvä, että joku tämän tien ensimmäisenä tallaa. Suomalaisessa urheilussa, urheilussa ylipäätään, on seksuaalivähemmistöön kuuluminen melkoinen tabu edelleen. Onko seksuaalisella suuntautumisella merkitystä urheilun kannalta? Ei tietenkään ole, mutta se että joutuu piilottamaan edes pienessä määrin itsestään noin isoa osaa, on varmasti suuri stressori ja sitä kautta merkittävä negatiivinen pointti ajatellen urheilumenestystä. Itse olen vahva tasa-arvon kannattaja ja mun mielestä AP liukkosen tunnustus oli kaivattu. Oon myös ihan varma, että tietynlaisia lukkoja tämä asia mursi ihan tulevaisuutta myöten. Mitäs mieltä te ootte?
Viimeinen viikko ennen opintovapaata ja tulevia harkkoja polkaistiin käyntiin eilen tuplavuorolla. Olinkin melkoisen poikki raahauduttuani eilen illalla kotiin. Tänään on tiedossa muutamat yöt ja urheilua. Toivottavasti säästyn meillä työssä riehuvalta vatsatauti epidemialta. Se on nyt niin isollaan, etten hetkeen vastaavaa muista olleen!
Mä näin kanssa sen keskustelun osittain, jossa Liukkonen oli mukana, ja aattelin, että onko tää totta ollenkaan, kyllä on rohkee! Hienoa, että uskaltaa, ei varmasti ole sekään helppoa urheilijalle. Kun nyt muutenkin oon sitä mieltä, että toisten ihmisten pitää antaa olla semmoisia kuin ovat. Toimii molempiin suuntiin :) Tietysti hyvän käytöksen rajoissa ;) mut ymmärrät, mitä tarkoitan.
VastaaPoistaEdelliseen kirjoitukseesi yritin jotain kommentoida, kovasti oli sanottavaa, mutta en vaan saanut sitä paperille. Jotain semmoista pyöri päässä, että omalta kohdalta on ollut vaikeinta se, ettei kukaan tiedä, mistä tämä mun sairastaminen johtuu, mikä siihen vaikuttaa ja milloin oon taas terveempien kirjoissa. Että onko se tällä kertaa viikkoja vai kuukausia vai meneekö koko vuosi liikkumisen osalta "hukkaan". Päivä kerrallaan tjsp :) Mitään muista riippuvaisia aikatauluja ei voi siis tehdä. Crossfit kiinnostaa, mutta on turhan iso satsaus, jos ei pääsekään tunneille ja vie sitten vielä jonkun paikan. No nyt just yritän taas taiteilla sairauden ja terveyden välimaastossa ja tehdä edes jotain, ettei kroppa ihan rapistu. Ja sitten, kun pääsen liikkeelle, niin koitan olla vammauttamatta itteeni eli aloittaa r-a-u-h-a-l-l-i-s-e-s-t-i (voi tylsyys) :-) Kyl tää tästä, tsemppiä sinnekin!
Joo, ymmärrän! Ollaan tosiaan niin samaa mieltä. Ymmärrän sua myös tuon jälkimmäisen kappaleen osalta. Ootko sairastellut vai onko sulla jotain vammaa (samaa taikka uudenlaista)? Muistan ainakin, että aiemmin oireilit sitä lonkkaa. Samaa oon myös miettinyt tosta crossfitistä tuon aikatauluasian lisäksi.. Joo, maltti on valtti, mutta sana rauhallisuus on myrkkyä kun joka solu huutaa, et täysillä :D.
PoistaOlin joitakin vuosia sitten töissä paikassa, jossa oli kosteusvaurio + sisäilman TVOC-pitoisuudet korkeat. Siitä se sitten lähti, sairauskierre. Olin silloin aika rikki, kun en meinannut jaksaa esim. kävellä ylämäkiä tai portaita sitten millään, että nyt sinänsä paljon parempi. Kaikenlaista kivaa keskushermosto-oireilua ja sittemmin kropan ylireagointia varmaan vähän kaikelle. Päälle parit geenivirheet, komplementtipuutosta ja sen sellaista, niin immuunipuolustus on vähän heikoilla. Virallisesti mulla on myös "SLE/MCTD-oirehdintaa", ei diagnoosia. Toiveissa on, että tää tässä vuosien saatossa joskus helpottaa, palaudun ja pärjään ilman nappeja. Eipä oikeestaan tän ihmeellisempää, mutkun on tottunut liikkumaan, niin niin... :)
PoistaNo onhan tuossa jo! Nuo kosteusvauriojutut on kyllä tosi kurjia ja on niin paskaa tuuria, että käy just tuolleen, että ihminen joka on "altistunut altistumaan ja herkistymään" työskentelee/tms. muuten sattumalta joutuu paljon olemaan sellaisessa paikassa, missä ongelmaa on. Sitä kun ei etukäteen voi tietää, että just omalla kohdalla tuleekin sit kierre.
PoistaHyvä, että kuitenkin ovat saaneet edes jonkinverran kiinni terveydenhuollossa noista asioista, vaikka voisin kuvitella että tie ei ole helppo sielläkään. Nuo mainitsemasi sairaudet kuuluu kyllä siihen sarjaan, jossa toivoisin lääketieteen kehittyvän, sekä tunnistamisen että hoidon osalta!
Koitahan pitää mieli vireänä :).