Paras päivä: Keitele-Päijänne -kanavapyöräily

Aamuinen satama

Eilen käytiin kaverin Pn kanssa pyöräilemässä Kanavaristeily -lenkin. Idea saatiin JYPSin pyöräreiteistä. Originalli reittikartta löytyy ensimmäisestä linkistä ja toisesta linkistä taas löytyy sekä tuosta reitistä että muista reiteistä lisää infoa. Lenkkihän siis kiertää siten, että pyörällään Jyväskylästä Suolahteen vieraillen viidellä Keitele-Päijänne -kanavan sululla ja samat mestat katsellaan palatessa vesiltä käsin. Itse modifioimme reittiä siten, että poljimme n. 10km lisää Äijälän kautta. Pari sulkua jäi siis Kuusan jälkeen katseltavaksi vain vesiltä ja vastineeksi saimme julmettuja hellenousuja jossain Konneveden ja Äänekosken rajamailla.
Startattiin kello 10 samaan aikaan Suomen Suvi -paatin kanssa Jyväskylän satamasta.

Ensimmäinen sulku sijaitsi Vaajakoskella yhdistäen Päijänteen Leppäveteen (n. 2,5m korkeuserolla). Tämän jätimme myös välistä, siellä kun on tullut vierailtua kerran, jos toisenkin. Ensimmäinen tauko pidettiin Kuhankosken sululla n. 30K Jyväskylästä. Kuhankosken sulku yhdistää Leppäveden Saraaveteen n. 4m:n korkeuserolla. Kuhankoskelta lähdettiin jatkamaan lenkkiä kohti Kuusaata. Kuusaalla n. 40K Jyväskylästä pidimme kahvittelutauon ja kävimme katsastamassa Kuusaankosken komeita maisemia. Koskikalastaja-Jarpalta olen kyllä kuullut yhdestä ja toisesta koskesta, mutta koskaan en itse ole paikoilla vieraillut. Mikä toisaalta on ihme, koska siellä on kaikennäköistä aktiviteettia muutakin ja rannalla sijaitsevalla Varjolan tilalla järjestetään myös paljon juhlia. Nytkin oli häät menossa. Kuusaan sulku yhdistää Saraaveden Valtianjärveen n. 4m:n korkeuserolla.

Kuusankoski

Jokin järvi Keitelekanavan varrella Päijännettä kohti mennessä.

Tässä vaiheessa päätimme muuttaa reittiä, koska aikaa oli jäljellä paljon ja matkaa jäljellä vähän. Ajelimme Äijälän kylän läpi jonnekin Konneveden rajoille. Helle ja siihen nähden riittämätön energia oli ainaskin omalla kohdallani tehnyt tehtävänsä ja etenkin Konneveden rajamailta Äänekoskelle, eli Suolahteen, tuleva eniten mäkinen osuus oli melko hapokasta kyytiä. Mutta on se hauskaa, myös kieli vyön alla ylämäkeen polkeminen! Maitse meiltä jäi siis katsastamatta Kapeenkosken sulku, joka yhdistää n.3m:n korkeuserolla Valtianjärven Kuhnamoon ja Paatelan sulku, joka yhdistää n. 8m:n korkeuserolla Kuhnamon Keiteleeseen. Etenkin viimeisessä (taikka laivalla ensimmäisessä) sulussa oli kyllä jämerät tunnelmat, kun korkeusero oli niinkin iso ja vettä juoksutettiin siten, että paatti pääsi Keiteleeltä alas kohti Päijännettä.

Ja sitte uimaan!

Keitele.

Meidän lenkki päättyi Suolahtelaiselle uimarannalle, jonne jäi myös talviturkit. P heivas omansa tyylikkäästi pommilla laiturin päästä järveen ja minä vähemmän tyylikkäästi askel kerrallaan niitä rappusia! Vesi oli kyllä vielä aika tosi kylmää. Uimarantsussa syötiin vähän evästä ja kolmen jälkeen hilauduttiin Suolahden satamaan, josta puoli neljältä alkoi sisävesiristeily edellä mainittujen sulkujen ja järvien läpi kohti Päijännettä ja kotia. Suomen suvi oli paatin nimi. Henkilökunta siellä oli ystävällistä, ruoka ihan tosi hyvää ja tunnelma muutenkin tosi kiva. Hinta ehkä hieman tyyris, mutta niinhän monesti Suomalaisilla yrittäjillä joutuu olemaan. Risteilymaisemat oli mukavaa vaihtelua usein koetuille Päijänne -risteilyille, jotka hienoja nekin!

Oli se hyvää!

Ajoaika 2h50min/70km. Sisävesiristeily 4h30min. Pulahdus järveen. Ulkoilua ihan superupeissa helteisissä maisemissa. Hyvä ruoka ja hyvä seura! Yhtään enempää ei voisi täydellisen onnistuneelta päivältä odottaa! Kuinka lähellä onkaan paljon, paljon kauniita vierailemisen arvoisia paikkoja.

Iltainen satama.


PÄIJÄNNE KUITTAA!