protsku- ja palkkarimietteitä

Tää ei kyllä ollut kovin hääppöstä

Mä oon tosi huono kaikenmaailman proteiinien ja palkkareiden kanssa ja joskus on aikoja, kun en käytä just mitään paljon ollenkaan. Ostelen toisinaan jotain kuvissakin näkyviä juomia tai patukoita, joita sitten saatan treenin päälle juoda taikka syödä. Ainakin, jos tiedän että ruokailuun menee vähän liian paljon aikaa. Jarppa on meillä se, joka ostaa jauheet jostain netistä. Ei mitään käryä mistä. Protskua ja palkkaria, taikka sitten kumpaakin. Se on myös aktiivisempi käyttämään niitä salitouhujensa yhteydessä, mä oon tosinaan aktiivinen ja toisinaan taas en, riippuen ehkä treenamisen intessiivisyydestä vähän suuremmassa kokonaiskuvassa. Se myös tietää niistä enemmän ja siltä sitten kyselen vinkkejä ittellenikin.

Pitkille juoksulenkeille otan mukaan juomista, usein maltolla terästettyä. Vaihtoehtoja on sitten valmiit energiajuomat, geelit, hedelmäsokeri ja sen sellaiset. Useinmiten kuitenkin kehissä on tuo malto. Malto+protskuyhdistelmästä olen myös tehnyt omaan pönttööni palkkarin, jota olen tässä taas pikkuhiljaa opetellut salin päälle käyttämään. Toki palkkaria join maratontreenienkin yhteydessä, mutta jalkavammautumisen jälkeen tovin oli kaikki lisäravinteet täysin pois käytöstä. Mukamas tarvinnut.

Tällaisia säkkilöitä tuli meille jostain.

No nyt on pikkuhiljaa iskenyt tuo punttihomma, aika lujaakin ja oon taas herännyt tuohon palkkarin käyttöön. Sama protsku+malto -yhdistelmä toimii siinäkin palkkarina. Kunhan se on käytetty, otan nuita Jarpan meille tilaamia juttuja käyttöön kanssa. Ihan puhtaasti pelkkää proteiinijauhetta en käytä mihinkään. Uskon, että ihan perussafka riittää kyllä mulle tyydyttämään protskutarpeet vaikka liikunkin. Toki noista palkkareista tulee sitä lisäproteiinia kyllä.

Olen loppujen lopuksi tosi vähän lueskellut lisäravinteiden käytöstä. Toisaalta taas myös omaa kroppaa pitää osata kuunnella, että onko jotkut asiat tarpeellisia. Palkkarista huomaan kyllä olevan pientä hyötyä palautumisessa, jos treenit on kovin intessiivisiä. Samoin tuo paine saada hetiäkkiä ruokaa naamariin vähenee, eikä se mulle tyypillinen uhkaavan nälkäkuoleman tunne iske. Salin jälkeen ruoka maistuu kyllä aika pian, mutta esimerkiksi juoksussa on joskus sellainen jutska, että kiinteää ruokaa ei kovin nopeesti tee mieli. Pitkillä lenkeillä riittävät energiat treenin ainaka on tietty ihan must, sen jokainen kestävyysliikkuja tietää. Sellaisia junttipunttiajatuksia palkkareista ja protskuista!

Tämä taas oli hyvää!

Mitä lisäravinteita te käytätte? Millaisia palkkareita ja protskuja ja milloin? Ootteko huomannut hyötyjä? Entä eroja eri tuotteissa?

Blogi on myös facebookissa, täällä. Ja blokkaaja instagrammissa tunnisteella @tarupkk. Käyhän tykkäilemässä ja seurailemassa.