Alustavaa listausta Kolille

Käytiin eilen mun miehen kanssa Jn ja Koon luona iltakahvilla, tekemässä vähän plania edessä olevaan Kolin reissua varten. Illalla taas kotona jännitteli mukavasta.. Huhheijaa! Lähdetään siis ensi viikon perjantai-aamuna ajelemaan kohti mökkeröistä. Sunnuntaina saadaan olla mökillä kaikessa rauhassa, ts. kaikki neljä voi juhlia kaikessa rauhassa, kivaa :). Väsäiltiin vähän kauppalistaa ja sen sellasta, tuota samaa listaamista jatkoin sitten kotona, kun en muutakaan osannut touhuta!

• Safkat pääosin yhteiskauppareissulta matkan varrelta. Sellanen peruskauppasetti, lauantai aamuun saakka kaikkee terveellistä ja sunnuntaiaamuna saakin syödä kunnon kananmunat pekonilla aamiaiseksi, omnom.
• Omat ostokset jäänee sitten aikalailla saunaolut-irtokarkki akselille..
• Kotoa täytyy muistaa ottaa mukaan suola, suodatinpussejä, kahvi ja veskipaperia.
• Kaikkein tärkeimmät on tietysti geelit, snickersit, karkea merisuola, hedelmäsokeri ja malto!

 Siinäpä statistiikkaa energiasta. Vaatepolitiikka on iisi listata: Juoksuvaatteet, bilevaatteet, yövaatteet, olovaatteet ja normivaatteet. Laukkuineen, kenkineen ja alus- ja päällysvaatteineen. Normaalireissusta poiketen juoksuvaatteet vaatii huomattavasti enemmän suunnittelua kun nuo bilevaatteet :D. Osioon muut menee sitten kaikki loput;

• Hygieniakamat pesuvehkeineen,hammasharjoineen, rasvoineen ja tuoksuineen.
• Meikit
• Tena suojavoide!!!
• Puhelimen laturi sekä vesitiivis pussi (Järjestäjä vaatii osallistujilla olevan mukana täyteen ladattu puhelin vesitiiviisti pakattuna. Järjestäjien puhelinnumerot on tallennettava puhelimeen ja mikäli siltä taholta soitetaan juoksun aikana on puheluun vastattava.)
• Kello juoksun aikaisen ajankulun seuraamiseksi. Pitäisköhän kaivaa tuo Garminin gps kello esiin.. Sykevyötä ei siinä kapistuksessa ole.
• Lääkearsenaali.. Tietty Burana huiviin lauantai aamuna. Ja migreenilääkkeet!
• Piilolinssit, silmälasit ja silmätipat
• Pitäisköhän ottaa Mp3-soitin.. Koskaan en oo kyllä kisassa sellasta käyttänyt.
• Pakastepusseja
• Järjestäjän vaatimissa juoksuvarusteissa on myös listattuna ensiside.
• Kynää ja paperia. Tietysti siks, että voi pyytää Mikko "Peltsi" Peltoselta nimmarin, kun painelee sen ohi siinä kolmenkympin hujakoilla :D. No ei vaan, ei varmasti ohitus eikä myöskään nimmari.
• Petivaatteet ja pyyhkeet

Yksi projekti tulee olemaan lahjakori, joka jätetään mökin omistajille siitä hyvästä, että mökkerönsä meille puoli-ilmaiseksi vuokrasivat; kahvi, suklaata, teetä, hedelmiä jne. härpäkettä koriin ja sellofaaniin. Mukaan tietty kiitoskortti. Aikaa on se puolitoista viikkoa, joten jos tuosta listasta nyt jotain unohtui, niin varsin hyvin sen kerkeää siihen lisätä..

Jypinkylä

Aamulla kävin vajaan kympin juoksemassa vauhtia vaihdellen. Vauhtia piti jo silläkin vaihdella, kun juoksin ison osan kaupunkialueella. Hannikaisenkatu, Tourulantie, Tourujoen ympäristö, Puistokatu, Rajakatu, Harjukatu, Harjun pururata, Yliopistonkatu, Vaasankatu ja sitten taas Hannikaisenkadulle. Siinäpä se mun lenkki, mukavaa vaihtelua! Fiilistelin sekä kaupunkia että kaupungin ihmisiä. Tää postaus tulee olemaankin kerrontaa Jyväskylästä ja oheen liitetyt biisit on Jyväskyläläisen kaveriporukan tekosia; kertoo sekä urheilusta että joukkuehengestä. Videoilla mahtavaa kuvaa Jyväskyläläisistä maisemista ja paikoista, aika pitkälle liikuntaan liittyen. Valitettavan vähän yksilöurheilijoita, mutta sitäkin enemmän mahtavaa ja tervettä tekemisen meininkiä nuorilta pojilta. I<3FP. I<3JKL.

Kaupungin kupeessa, Hippoksen alueella jossain määrin treenaavat varmasti kaikki Jyväskyläläiset urheilijat; niin harrastajat kuin ammattilaiset juonioreista senioreihin! Alueella on kilpajäähalli sekä harjoitushalli. Monitoimitalo telinevoimistelu- ja kuntosaleineen, palloilukentät varmasti jokaiselle palloilulajille, sisähalli ratoineen sekä tällähetkellä remontissa oleva uimahalli kunto- sekä ryhmäliikuntasaleineen. Ulkoalueella on jalkapallokenttiä, tenniskenttiä pesäpallostadion sekä Köyhälammen ulkoilualue. Rakennuksista löytyy mm. Kilpa- ja huippu-urheilun tutkimuskeskus KIHUn sekä Keski-Suomen Liikunta KESLIn toimitiloja. Myös useiden eri urheiluseurojen sekä järjestöjen toimistot sijaitsevat Hippoksen alueella. Tuolla siis liikkuu valtava määrä urheilijoita, harrastajia sekä jollaintavalla urheilun tai liikunnan kanssa temisissä olevia ihmisiä. Lienee siis täysin luonnollista, että siellä alueella on jollain tavalla erityinen tunnelma!

Harju taas on sekä jalkapalloilijoiden että yleisurheilijoiden kesänäyttämö! Sekä tietysti pururatoineen, portaineen ja tankoineen/telineineen jokaisen Jyväskyläläisen liikkujan kesänäyttämö. Mukava mesta oikeastaan kaupungissa. Harjun alueesta olen aiemmin (ja tarkemmin) kirjoittanut täällä! Laajavuoren alue noin kolmen kilometrin päässä keskustasta on varmasti myös tuttua seutua Jyväskyläläisille liikkujille, niin talvella kuin kesälläkin. Kuntokympistä olenkin kertonut jo aiemmin, mutta Laajavuori on paljon enemmän. Useita kilometrejä ulkoilureittejä laavuineen ja talvisin reitit ovat hiihtäjien käytössä. Varsinaisessa Laajavuoressa sijaitsee paikallinen laskettelukeskus rinteineen sekä hyppyrimäkineen. Rinteitä voi päästellä myös pyörällä. Varusteita saa kyllä Laajiksesta vuokrattua, niin kesällä kuin talvellakin. Maininnan Laajavuoren yhteydessä ansaitsee myös aivan vieressä sijaitseva Vuorilampi sekä ulkoilureittien kupeessa oleva Killerin Liikuntakeskus, jossa on tarjolla monipuolista liikuntaa aina sulkapallosta punttisaliin!

Kunniamaininnan ansaitsee myös Jyväskyläläiset uimarannat sekä niiden ympäristö, parhainpana ehkäpä Tuomiojärvi. Rantaa pitkin kulkee hiekkatie aina Schildtinpellolta Viitaniemen kautta Saarijärventielle saakka. Hiekkatien alkupäästä lähtee polku haukanniemeen. Viitaniemen kohdalla on isoja nurmialueita sekä uimaranta. Siitä edelleen kun jatkaa saavutaan varsinaiselle Tuomiojärven uimarannalle. Siinä main alkaa nurmialueiden lisäksi hiekkatien varrella olla useita rantalentopallokenttiä. Siellä pelataan biitsiä sekä lentopallon, että futiksen merkeissä. Jyväsjärven rantoja pitkin kulkee taas kaupungin suosituin päällystetty ulkoilureitti nimeltään rantaraitti. Mainio paikka kävelyyn, juoksuun, pyöräilyyn sekä rullaluisteluun ja -hiihtoon. Lutakon kohdalla on uimaranta aaltopuistoineen, jossa myös on tilaa pelata.

Tässäpä pientä tekstiä Jyväskylän mahdollisuuksista. Suurinpiirtein kaikki nuo edellämainitut paikat näkyvät ja kuuluvat enemmän tai vähemmän linkittämissäni videoissa.

Maanantai on mulle melkein perjantai!

Viime viikon juoksulenkit meni seuraavanlaisesti; 13+23+13+7=56km. Ensimmäinen hölkkä arvioltaan tuota luokkaa, sillä menin hölmö laittamaan tärkeään puheluun vastatessa mittarit tauolle ja siihen tilaan ne sitten unohdinkin. Viimeiseen lenkkiin sisältyy cooperin testi, muuten aika peruskamaa. Tässä muutaman viikon kuluttua aionkin keksiä jonkun muunlaisen tavan seurata viikon treenejä. Talvella varmaan tulee tehtyä paljon muutakin, kun juostua ja tää on ehkä muutenkin tylsä tapa! Aika sisällötön, etten sanoisi. Tämäntapaiset raportit jääkööt siis kolille, mutta älkää pelätkö, en mä teille jokaista työmatkakilometriä tule raportoimaan :D.

Tänään Vaarojen Maratonin facebooksivuilta kantautui tietoa, että sateisten viime kuukausien vuoksi reitti tulee olemaan huomattavasti haastavammassa kunnossa kuin aiemmin. Että voiskohan tässä nyt sitten toivoa edes sitä, että silloin ei sada? Täällä Jyväskylässä on tosiaan jälleen kerran tullut vettä kuin Esterin sieltä. Ja monta päivää. Ja edes vesi ei ole ollut riittävä, sillä viikonloppuna satoi niin hurjasti rakeita, ettei edes omaa ajatusta kuullut työpaikan peltikaton ryminältä!

Aika moni on tänään käynnistellyt työviikkoaan, mutta minäpä se olen aloittanut iltapäivällä vapaan vieton! Tosin edessä on taas vain yksi päivä sitä sorttia, vaikka myönnettävä on, että kaksikin vapaata tekisi nyt kyllä oikeasti terää. En anna sen ajatuksen kuitenkaan häiritä. Tää ilta on vapaata myös juoksemisesta ja kokonaisuudessaankin edessä tulee nyt olemaan asteittaista keventelyä. On se jännä, miten mieli halajaa punttisalille, spinningiin ja sulkapalloa pelaamaan. Taidan kuitenkin malttaa pidättäytyä noista edellämainituista sen vajaan kaksi viikkoa. Kun en nyt hirveästi ole noihin asioihin panostanut muutenkaan koko kesänä!

Tällaista maanantailöpinää tällä kertaa. Päivä jatkuu niinkin mukavan puuhan parissa, kun pyykkäys. Sitä nimittäin riittää, vaikkei ole edes lapsia!

Cooperin testi: Loppuspekulointi

Sade piiskasi ja tuuli tuiversi kuin viimeistä päivää Harjun urheilukenttää, kun kolme kaveria leikki urheilijaa; vähätteli kuntoaan ja manaili olosuhteita aina kelistä huonosti nukuttuihin öihin. Keli oli kyllä mitä kamalin edessä olevaan koitokseen nimeltä Cooperin testi, josta ennakko spekulointia oli aiemmassa postauksessani. Nyt on sitten loppuspekulointien aika. Omalta kannalta ajateltuna, ikävä kyllä, sekin on kirjoitettava:

L. Kyseinen kaveri edelleen yhtä epäselvä kuin ennakkospekuloinnissa. Toisin sanoen syystä tai toisesta L ei lähtöviivalle päässyt.

Minä. Todistettavasti erinomaisessa kunnossa tuloksella 2790. Joka nyt on kyllä suoraansanottuna ihan paska tulos. Olisin kyllä halunnut pärjätä paremmin jätkille. Etenkin kaverille, joka vei nyt koko potin. Ja kuvittelin kyllä juoksevani paremmin.. 2900 tai jotain sellasta. Lohduttaudun kuitenkin ensinnäkin sillä, että edes mcMillan puolimaratontuloksellani ei jälkeenpäin katsottuna olisi lupaillut toivomiani tuloksia (että kovin kauaa mun ei tarvinnut rääkätä itseäni ajatuksella, että kuinka ihminen voi juosta puolimaran 1.42 ja Cooperissa noin paskasti??) ja toisena sillä, että keli ja päivä oli oikeasti huono.. (Ok, ok. Keli oli kaikille sama ja päiväkin oli yhtä huono ainakin voittajalle.. Mutta jos nyt vaan tota omaa lopputulosta miettii..). Ja siis kyllähän mua nyt sapettaa se kymmenen metriä.. ja ja ja.. :D.

J. Todistettavasti erinomaisessa kunnossa tuloksella 2850. Ennakkosuosikkini jäi siis kakkostilalle. Juoksi paremmille satasille versus tuohon edelliseen tyyppiin... Juoksi kärjessä lähestulkoon koko 12 minuuttia.

AK. Todistettavasti erinomaisessa kunnossa tuloksellaan 2880 tai 2890. En nyt ole ihan varma. AK siis jätti juoksijat soittamaan sitä viulua. Aika huikeaa, etenkin tuo edellä mainitun kaverin päihitys. Ja siis itsellänihän oli vakaa pyrkimys olla kovempi vastus. Loppua kohti kiihtyvä juoksu, oli jokusen kymmenen metriä takana kunnes nousi. Respect.

Yksissä tuumin päätettiin keväällä juosta 3000, jokaikinen. Kaikki on siis vakaasti päättänyt parantaa tulosta, juuri niin kuin siihen urheiluhenkeen kuuluu. Ennakkospekulointiin viitaten oluelle lähtijä olisi todennäköisesti ollut minä, mutta hitto kun huomenna on töitä! Siinä sitten lopuksi höntsäsin vähän harjun pururataa ympäri päälle, että sai lenkkikilometrit kasaan. J lähti kuskaamaan ajanottajaa kotiin ja AK futikseen. Jotenkin nauratti ja sapetti yhtäaikaa, varmaan olin näky siellä sateessa juostessani. Ei vaan, siis tosi hienojahan nää tälläset jutut on! Juoksuseuran lisäksi allekirjoittanut kiittää myös virallista ajanottajaa, joka on lupautunut mukaan myös seuraavalle kerralle. Ja tottapuhuen hän suoriutui tehtävästään kaikkein parhaiten :D. Ei muuta kun hyviä treenejä minkä tahansa lajin parissa, niin kaikille edellämainituille kuin kaikille tämän tekstin lukeneille.

P.S. Tuli tossa mieleen, että oon joskus johonkin AKn kuittailuun jostain juoksujutusta heittänyt, että "Juokse itte kovempaa!".. Ööööö. Toivottavasti se ei muista sitä :D.

Cooperin testin ennakkospekulointi

Meillä on siis sunnuntai-iltapäivän ratoksi suunnitteilla Cooperin testi. Aiotaan juosta tää testi ihan urheilukentällä ja just niin leikkimielisesti, kuin näin kilpailuhenkiset tyypit voi 12 minuuttia juosta! Eli varmaan minuutti täysiä ja 11 minuuttia niin kovaa kun jaksaa :D. Meihin kuuluu näillä näkymin minä, (lenkki)kaverini J, (työ)kaverini AK ja sen kaveri L. Kunnon (leikkimieliseen) urheiluhenkeenhän kuuluu (huvittava) ennakkospekulointi, joka on sunnuntain suhteen seuraavanlainen:

Minä. Oon juossut Cooperin testin joskus yläasteella, eikä mitään hajua paljonko oli tulos tuolloin. Eipä kyllä väliäkään, ei sillä. 28 -vuotiaalle naiselle 2700 metriä on erinomainen tulos. Se nyt pitäisi mennä heittämällä. Ja jos ei mene, niin.... Tavoitteena sinne kolmen tonnin hujakoille. Mielellään myös pientä rökitystä jätkille. Jaloissa todennäköisesti vähän painaa viikolla juostut kilometrit ja duuniputki ilta-aamu huipentumineen, siitä vähän vastustajille eteen ja itselle seliseliä. Mikä on Wannabe Juoksijan kunto? Onko ryhmän ainoasta tytöstä vastusta jätkille?

J. Myös Jn olisi juostava 2700 ollakseen taulukkojen mukaan erinomaisessa kunnossa. Helppoa hänelle. Ehdoton ennakkosuosikki 1.39.xx puolikkaan ajallaan. Flunssa vähän verottanut kaveria. Allekirjoittaneella ei ole toistaiseksi tarkkaa tietoa Jn tämän viikon lenkeistä. Vieläkö flunssa painaa vai onko tämä viikko treenattu kovaa? Onko alla mahdollisesti tuoreet jalat? Pääseekö ennakkosuosikki vastustuksesta huolimatta lähtöviivalle? Mikäli Cooper olisi veikkauksen vedonlyönnissä sunnuntaina, vinkkaisin kaveria pelaamaan tätä kohdetta. Tosin kertoimet saattaisivat olla aika pienet.

AK. Kyseessä minua joku nelisen vuotta nuorempi mies, hänen olisi siis erinomaiseen tulokseen juostava 2800 metriä. Monipuolinen kaveri, varmasti löytyy voimaa ja juoksukuntoa. Muistaakseni on ollut joskus puhetta, että inttiaikojen Coopertulos on kolmen tonnin paremmalla puolella. Puhtaita leukojakin tyyppi vetelee tosta noin vaan parikymmentä kappaletta. Pelailee futista ja sählyä, varsinaista juoksua takana kuitenkin viime aikoina vähän. Takana myös samanlaiset duunirupeamat kuin itsellä, siitä vähän siimaa myös. Jättääkö AK juoksijat soittelemaan viulua? Pystyy AK entisaikojen huipputuloksiin vai onko kunto mennyt alaspäin?

L. Edellämainitulta saatujen tietojen mukaan ainakin salia harrastava mieshenkilö. Epäilisin alle kolmekymppiseksi. Puutteellisten esitietojen vuoksi kertoimet aika korkealla. Rökittääkö kyseinen kaveri kaikkia edellämainittuja? Mikäli sunnuntain kierroksella olisi Cooperia tarjolla, voittaisiko joku ison potin pelaamalla vielä tuntematonta suurutta?

Kuka on siis iskussa sunnuntaina? Ketä hymyilyttää ja kuka päättää ruveta tekemään armotonta duunia parantaakseen tulostaan? Onko joku niin tyytymätön, että päättää lähteä suoraan urheilukentältä oluelle? Kaikkiin näihin kysymyksiin saamme vastauksen sunnuntai-iltaan mennessä.

P.S. Uusintaotosta tulossa keväällä. Mikä on kunto pitkän ja kylmän talven jälkeen? Ehkä silloin kohde löytyy myös Veikkauksen listoilta. Myös televisioyhtiöt voivat olla yhteydessä allekirjoittaneeseen lupien hankkimiseksi.

Perjantaipostaus

Eilen: Pitkä lenkki, muuttujien vuoksi yksin. 23 km, 7:04 km, tosi metsässä. Vuoroin ylämäkeä vuoroin alamäkeä. Reilu kolmen kilon camelbak selässä. Aika pitkät oli kilometrit ja montaa asiaa tuli ajateltua. Myös sitä mitähän ajattelisi. Sinne en palaa ennen seuraavaa kevättä. Tänään: PK-lätkytystä n. 13 km. Uupunut olo. Kovia viikkoja takana. Töitäkin aika paljon ykkösvapailla. Maraton osui kolmen viikon työvuorolistan viimeiseen viikonloppuun ja siihen meni kolme vapaata. Niillä jäljellä olevalla kolmella ei paljon pelivaraa ole. Onneksi sentään maratonviikosta sain rakennettua kevyen; ti, ke ja to töitä. Ja tuo torstaikin koulutuspäivä koskien diabetespotilaan haavahoitoa. Uupumus johtunee osittain varmaan myös siitä, että nyt siihen on lupa. Ollaan loppusuoralla ja on jollain tapaa huojentunut olo.

Sunnuntaille on tiedossa Cooperin testi porukalla; minä, J, mun työkaveri sekä joku sen kaveri. Ihan hauskaa. Mulla on tietysti joukon ainoana tyttönä tarkoitus kyykyttää jätkiä :D. Ensi viikon kilometrit aion laskea varmaan sinne kolmenkymmenen hujakoille. Pelkkä ajattelukin siitä tuntuu jotenkin helpolle! Vasemman puolen piriformis (suomeksi perse, noin niinkuin suurinpiirtein) on jumitellut tässä jo aika tovin. Lihashuoltoa olen kyllä laiminlyönyt.. Aika pahastikin, myönnän. Pitäisköhän tänäiltana ihan ottaa ja venytellä? Oon varannut hieroja-ajan, tosin sain sen vasta ensi viikon perjantaille. Tiedossa on mulle hierojana tuntematon tyyppi. Nimittäin mun ystävän sisko, joka on koulutukseltaan urheiluhieroja. Tähän saakka oon aina (tosin tänä kesänä todella laiskasti!) käynyt yhdellä toisella tyypillä. Moitetta ei siitä kyllä ole, joten sillä en todellakaan hierojaa vaihtanut!

Eilisellä pitkällä testailin myös noita geelejä. Kahdenkymmenen minuutin välein yksi geeli naamaan ja vettä päälle. Mitään vatsaoireita ei ollut, mutta olo oli.. sanotaanko jotenkin ehkä täyteläinen. Armahtaisinkohan itseäni ja laittaisin geelien ottovälit 20-30 min.? Vai tuleeko se armahdus käymään niin sanotusti omaan nilkkaan? No sitten tein myös sellaisen päätöksen, että sen veden tarpeen kyllä lasken! Että se mitä juomapisteelle vettä kuluu, siellä täyttö jne. Nestehukka tuskin näillä keleillä uhkaa ja kantamukset oli alkumatkasta senverran heavya sorttia, etten yhtään ylimääräistä mielellään mukana pitäisi!

Hyvää viikonloppua kaikille teille, joilla sellainen alkaa! Tämän tytön yksi vapaa on historiaa ja iltavuoro kutsuu!

P.S. Tosi mielikuvituksellinen tuo otsikko... Jälleen kerran :D.

Palavaa halua kehittyä..

Uuden juoksijalehden myötä ja muutenkin on taas tullut pohdiskeltua omaa harjoittelua ja tekemistä tulevaisuutta ajatellen. Mun harjoittelussa on kyllä erilaisia lenkkejä, kuten kuuluukin olla. Pitkät lenkit on oma lukunsa. Oikeastaan tänä kesänä oon vasta pikkuhiljaa oppinut juoksemaan PK-lenkkejä. Aiempina vuosina olen varmasti juossut PK-lenkkini liian kovaa ja sehän johtaa siihen, että vauhdikkaista lenkeistä ei saa läheskään sitä irti, mitä olisi mahdollista. VK-lenkit on varmaan mulla edelleen se, missä voisin kehittyä. Monipuolistua! Hyvin usein juoksen nuo lenkit tasavauhtisina. Kymppi kovaa ja sitä rataa. Mäkijuoksu ja mäkivedot tuo näihin lenkkeihin onneksi automaattisesti intervallityylistä harjoittelua. Loppujen lopuksi aika harvoin teen mitään vetotreenejä. Joskus tyyliin tonni kovaa, 500m palautusta. Tänä vuonna oon jonkin verran juossut myös kiihtyvävauhtisia lenkkejä ja lyhyitä kovia lenkkejä.

Kuinkahan paljon esim. puolikkaan ajasta pystyisi nipistämään pois, jos pyrkisi harjoittelussa vähän enemmän systemaattisuuteen? Voisikohan sitä kehittyä jopa niin, että pystyisi tavoittelemaan esim. 1.35 loppuaikaa? Entäpä ensi kesän maraton? Mikä nyt sitten tuleekan olemaan ensi kesän Suuri Päämäärä. Kehittäisi siis noita edellämainittuja treenejä ja pohtisi vähän tarkemmin niiden ajoittamista. Yksi apukeino voisi olla sykemittari. Mullahan ei sellaista ole käytössä. Joskus aikanaa juoksua aloitellessa sitä käytin.. Jotain vanhaa romua, jota ei ole enää olemassakaan. Tänä päivänä olen kuitenkin huomattavasti enemmän tietoinen juoksuharjoittelusta ja saisin varmasti sykemittarista apua vauhtiskaalan kehittämiseen. Onnistuisin varmasti myös pitämään helpommin palauttavan lenkin tosiaan palauttavana.

Toinen juttu, mitä oon miettinyt, on erilaiset maratonkerhot ja maratonkoulut. Oon aina suunnitellut lenkkini ja tekemiseni itse, enkä oikeastaan ole saanut niistä mitään muuta palautetta, oman tunteen kuntoni kehittymisestä ja loppuaika maalissa. Se sitten kertoo, että jossain on onnistuttu tai vaihtoehtoisesti jossain olisi voinut onnistua paremmin. Siinä sitten olen itsekseen selvittelemällä, pohtimalla ja perehtymällä rankentanut itse itselleni palautetta. Varsinkin viimeaikoina olen kuitenkin ruvennut kaipaamaan palautetta jostain muualta. Mitä joku viisaampi ja kokeneempi sanoisi tekemisistäni? Myös tuo edellämainittu sykemittari on varmasti oiva palautteenantaja. Mitä kaikkea tuollaiset maratonkoulut tarjoaisivat juoksijalle, jolla on jo harjoitustaustaa? Pidän kuitenkin tavoitteitani ja tekemisiäni kohtalaisina ihan tällaiselle tavalliselle kuntoilijalle. Ainakin useinmiten. Halu kehittyäkin on suuri.

Ja vielä kolmas juttu voisi olla osallistuminen erilaisiin kisoihin ja tapahtumiin. Läheltäkin löytyy paljon mielenkiintoisia pieniä juoksutapahtumia. Niinsanotut alimittaiset matkat toisivat varmasti paljon harjoitteluun! Lisäksi osallistuminen edesauttaisi näiden pienten tapahtumien elossapysymistä sekä niitä järjestäviä seuroja tai järjestöjä. Tuon edellämainitun näen kyllä todella tärkeänä, että mielelläni maksan osallistumismaksuja noihin tapahtumiin. Maksut ovat yleensä todella pieniä, vaikea sanoa kilahtaako niistä seuran kassaan yhtään mitään. Toivottavasti kuitenkin jotain, sillä yksilöurheiluseurojen (onko tollasta sanaa olemassa?) talous voisi olla huomattavasti paremmalla tasolla!

Tälläistä pohdintaa tälläkertaa. Onko lukijoilla kokemuksia erilaisista juoksukouluista? Mistä itse olette saaneet palautetta harjoittelusta? Kuulisin kovin mielelläni erilaisia kokemuksia ja tarinoita :). Sitten vielä lopuksi täytyy suositella teille Zero Pointin kompressiosukkia. Oon omistanut sellaiset jo jonkin aikaa, mutta vasta tänä kesänä ottanut ne käyttöön! Oonkin aiemmin kirjoittanut, kuinka pienen epäröinnin jälkeen noihin sukkiin todella tykästyin ja nyt kyllä suosittelen niitä ihan must -hankintana. Nyt niiden hankkimiseen onkin oiva tilaisuus! Ajatuksia lenkkipoluilta -blogin Mog on yrityksensä kautta hankkimassa erän sukkia. Käyppä katsomassa hyvä tarjous!!! Mainittakoon vielä noista sukista sellainen, että meillä töissä mm. juuri noita sukkia käyttää moni ei urheileva -ihminen. Hoitotyössä (niinkuin monessa muussakin työssä) joutuu olemaan paljon jaloillaan ja omastakin kokemuksesta voin kertoa, että kyllä on duunipäivän jälkeen jalat huomattavasti kevyemmät!

Omat sukkani

V***ttaako???

Luin tänään artikkelin, otsikoltaan Vitutukseen voi kuolla. Siitä sitten surffailin Elämä pelissä -ohjelman sitelle. Aiempi tuotantokausi meni mulla täysin ohi, mutta tulevaa en aio missata! Syksyn sunnuntai-illat tulee siis toivottavasti olemaan pyhitetty televisiolle, jota hyvin vähän katselen. Elämä pelissä ja Tanssii tähtien kanssa, kivaa.

Jokaista lienee vituttaa joskus enemmän ja joskus vähemmän. Jopa ihan pienet asiat, kuten nyt esimerkiksi polkupyörät jotka on parkkeerattu jalustimella pyörätelineen eteen suurinpiirtein poikittain... On hyviä ja huonoja päiviä. Tein Elämä pelissä -testin, jossa mun vitutuskäyrä oli aika alhainen, 16/100 ja positiivisuuskäyräkin oli 80/100. Aionkin miettiä tuon testin tulosta aina, kun tulavaisuudessa valitan paskasta kelistä ja niistä pyöristä!

Sinänsä tuo testin tulos ei ollut yllättävä, kyllä mä pidänkin itseäni pohjimmiltaan kohtalaisen positiivisena ihmisenä. Enkä myös ole niissä vitutuksissani yleensä kovinkaan pitkään. On olemassa sellaisia ihmisiä, jotka ei juuri koskaan sano mitään negatiivista mistään. Sitten on niitä ihmisiä, jotka on suurinpiirtein aina huonolla tuulella. Tuo viimeksi mainittu ihmistyyppi on kyllä todella raskassoutuista sorttia, imee kanssaeläjiltään kaiken energian, mikäli sen vaan antaa tapahtua. Itse en kuulu kumpaankaan ryhmään, todellakaan!

Kyllä kai vitutuksen voi ilmaista. Ei tietenkään siten, että loukkaa toista ihmistä. On ihan turha purkaa omia parisuhdehuolia työyhteisössä tai työvitutuksia parisuhteessa. Tosin varmasti lähes kaikille sattuu virhearviointeja. Epäoikeudenmukaisuudesta on tervettä olla vittuuntunut! Lähes jokaista ajoittain myös vituttaa ihan hölmöt pikkujutut. Jopa huvittavat sellaiset! Ja tää on mun mielestä se jälkimmäisessä pointti, osaako ihminen nauraa omalle vituttuuntuneisuudelle? Jokaisen täytyisi osata! On siis olemassa ihmisiä, joita vituttaa pikkuasiat ja joita "vituttaa" pikkuasiat. En tietenkään tarkoita sitä, että epäoikeudenmukaisuudelle pitäisi nauraa!

P.S. Pitäis lähteä hoitamaan tää elimistö yövuorojen jäljiltä parempaan kuosiin ja se tapahtuu mm. lenkillä. Laitoin seuraavan statuspäivityksen aamulla Facebookiin: "Jos joku olis myöhemmin tänään innokas lähtemään vähän ja iisisti hölkkälenkille (mieli olis tehnyt kirjoittaa että baariin, mutta enpä kirjoittanut! hahhahhaa), niin vois laittaa mulle viestiä. Mää en nyt jaksais, ainaskaan ittekseen.. (voin vaan kuvitella sitä viestitulvaa joka on tullut sillä aikaa, kun vähän nukun tätä yövuorokoomaa :D). Oon laittanut merkille, että muutkin hakee tolleen seuraa esim. leffaan taikka sinne baariin. Siis elämäni ensimmäinen lenkkiseuranruinausstatus ja nolla ilmottautujaa... Sinne lenkille.

P.P.S. Pahoittelen tuota toistuvaa vittu -sanaa tässä postauksessa, mutta kuten olen jo blogini alkutaipaleella todennut, rehellistä vitutusta ei muulla sanalla vaan voi kuvata. Ja nyt se on sitten todettu myös Yleä myöten. Näin kerrotaan tuolla aiemmin linkittämässäni artikkelissa, ihan oikean kirjoittajan toimesta!

Wannabe Juoksijan Niksinurkka

Tiesittekö, että vanhojen rintaliivien kuppiosasta voi tehdä pesäpalloräpylän??? On jäänyt elävästi mieleen tuo monta monta vuotta sitten lukemani vinkki Niksi Pirkasta ja vieläkin se jaksaa naurattaa :D. Tuollaisesta vinkistä oli joku saanut 50 markkaa ja ei, se joku en ollut minä! Myöskään tämän postauksen niksit (niksit... jotenkin niin ällöttävä sanakin!) ei välttämättä ole kaikki ihan omakeksimiäni, mutta siitä huolimatta ajattelin jakaa teille muutaman juoksemiseen liittyvän "pielavetisen" (...joo, ei yhtään parempi tuokaan sana!), jota käytän...

• Elmukelmu. Mulla on usein puhelin mukana lenkillä, sillä kuuntelen sillä musiikkia ja käytän Sports Tracker -sovellusta ajan, vauhdin ja matkan mittaamisen. Puhelin elmukelmuun ja taskuun. Ei tarvi miettiä kastumista ja kosketusnäyttö toimii!
• Hakaneulat. Niillä sitten kotiavain kiinni trikoiden vyötäröön!
• Kaksi juoksusukkaa päällekkäin. Mulla on korkea jalkaholvi ja etenkin päkiät ison varpaan kohdalta saattaa hiertyä/kovettua helposti. Kahta juoksusukkaa päällekkäin käytän aina lenkillä ja se on kyllä toiminut.
• Vaseliiniakin (huomattavasti) parempi vaihtoehto on Tena Barrier Cream (suojavoide). Kyllä, juuri se jota käytetään vanhuksilla ehkäisemään painaumia. Toimii siis sekä maratoonarilla sekä vuodepotilaalla :D.
• Juoksijan solmu (ohje tässä). Ei ole kyllä kertaakaan vielä tällä systeemillä auennut edes Adidas Aegisten nauhat!

Ei mitään huimia niksejä siis, mutta ainakin turvallisempia, kun rintaliivipesäpalloräpylä!

Energiaa Energiaa..

Tänään tämä tyttö kävi täydentämässä energiavarastojaan Budged Sportin hyllystä ja pohti vähän Vaarojen Maratonin energiahuoltoa. Tapahtuma itsessäänhän tarjoaa ne kaikki kaksi vesipistettä, että suunniteltavaa on! Oon sen verran tutkiskellut Vaarojen Maratoniin liittyviä keskusteluja, tuloslistoja yms., että arviolta sen 1,5-3 tuntia voi katumaratonin tulokseen verrattuna laittaa lisää aikaa eteen (jos jollakulla on toisenlaista tietoa tai varsinkin kokemusta, niin jakakaa se mielellään kanssani :)). Tämä sitten riippunee erinäisistä tekijöistä, joista itse pidän tärkeimpänä takana olevia treenejä (ts. riittävästi pitkiä ja kokemusta haastavasta maastosta) sekä "taktiikkaa" itse juoksun aikana (ts. hapotatko itsesi heti ensimmäiseen tai toiseen nousuun). Ja miten tämä energiaan liittyy? No siten, että kai tässä nyt vähän pitää sitten miettiä monelleko tunnille tuota roinaa otat mukaasi..

Juomareppunahan mulla on Camelbak Octane XCT jonka vesisäiliö vetää sen reilu kolme litraa. Reppu on testattu monilla pitkiksillä ja hyväksi havaittu. Vielä on vähän harkinnassa tuleeko tuo vesisäiliö olemaan täynnä lähtöviivalla ja tankkaus sitten tarpeen mukaan vesipisteellä vai laskeskelenko paljonko tuota vettä kannattaa reppuun ladata ennen vesipistettä ja paljonko sitten pitää täyttää jne. McMillanin mukaan puolimaratonin loppuaikani ennustaisi minulle 3.35.xx loppuaikaa maratonille (joskin vuoden takaisiin laskelmiin sai sitten lyödä vähän reilu kymmnen minuuttia lisää todelliseen maran loppuaikaan, aina ei ole oikeassa McMillankaan! Ja tuskimpa olisi tuonkaan ennusteen kanssa, se nyt vaan jää selvittämättä tänä vuonna.). Jokatapauksessa uskon kyllä olevani alle neljän tunnin kunnossa nyt. (no joo, joo. Niin uskoin viime vuonnakin.. Huomaatteko, että mua edelleen sillen sopivasti kaivaa se neljä minuuttia :D). Vielä toistaiseksi tulevasta maastosta tietämättömänä voi myös kuvitella treenanneeni sitä maastojuoksua. Toivottavasti myös pitkiksiä on riittävästi tullut juostua.

Aion kuitenkin pelata varman päälle (vai voiko mistään olla varma, jos kyseessä on Vaarojen Maraton?) tuon energian suhteen ja suunnitelmissa on ottaa geeliä mukaan seitsemälle tunnille ja oppikirjan mukaan kolme annosta per tunti. Ensi perjantaina juostavalla viimeisellä pitkiksellä on tarkoitus ihan tosissaan harjoitella tuotakin asiaa; alusta asti siis parinkymmenen minsan välein tollanen ällöttävä geeli naamariin ja sitä rataa. Lisäksi suunnitelmissa on ottaa völjyyn joku energiapatukka/snickers tms., vähän glukoosipastilleja sekä merisuolaa/suolatabletteja. Maratonia edeltävän tankkauksen aion varmasti suorittaa samaan tyyliin kuin aiemminkin. Siitä ehkä sitten lisää, kun aika on.