Viikon liikumattomuudet

Heipparallaa (vai pitäiskö se nyt olla ratiritirallaa, kun tuli tota luntakin..). Hengissä ollaan, vaikka blogissa on ollut hiljaisuutta. Uimakurssia lukuunottamatta oon ollut tämän viikon huililinjalla saadakseni optimihyödyn alkuviikon kortisoni-injektiosta. Jalka voi ihan ookoosti ja ensi viikolla sitten niiden muiden liikuntojen pariin, eli uintia, spinningiä ja saleilua nyt ainaskin. Juoksun ja sulkapallon aion hetkeksi unohtaa.. Ja muut jalkaa rasittavat urheilut.

Myös tämä mörkö kävi kylässä. Ihan hyvin tuo
mörkö vois olla myös PF.

Huili on koskenut vain liikuntoja, joten koulua ja töitä on ollut senkin edestä. Osin ihan tarkoituksella olen noita tehtäviä tehnyt hyvälle mallille jo ajoissa. Deadlinet ei siis tule kuin seinä vastaan ja oon myös yrittänyt ajatella järkevästi; nyt kun aikaa ei ole mennyt urheiluun, voi puuhata jotain muuta. Uimakurssille olisi tarkoitus suunnata vielä tiistaina, niistä omaa postausta tulevaisuudessa.

Ja niille möröille tehdään näin. Thats it.

Yritän nyt täysin unohtaa harrastuksen nimeltä juoksu. Odottavan aika on pitkä, sanotaan. Jonain päivänä tuo plantaa(fucking)faskiitti on kadonnut, mutta en aio sitä sen ihmeemmin odottaa. Oon kuullut viikon aikana paljon lohduttavia tarinoita. Esimerkiksi sellaisen, että puolentoista vuoden jälkeen se oli yhtä-äkkiä kadonnut. Samalla tavoin yhtä-äkkiä kun se oli alkanutkin. Niin tulee käymään mullekin.