keskiviikko 28. marraskuuta 2012

Sairaanhoitaja -ko?

Jahah, se on taas näköjään blogihiljaisuutta viikonpäivät takana. Lienee voi päätellä, että ainakin se kirjoitusflow on nyt hieman hukkateillä. Myönnetään myös, että samaa tahtoo olla myös liikunnan kanssa. Siitä on nyt kuukauden päivät kun olin siinä vuosituhannen flunssassa ja tuntuu, että edelleen on vähän puolikuntoinen olo. Yskää, pientä nuhaa ja vkonvaihteessa jälleen kerran hitonmoinen kurkkukipu, joka sittemmin kyllä helpotti. Töissä olen kyllä ollut normaaliin tapaan ja liikuntaakin tuli harrastettua viime viikolla reilut viisi tuntia juoksun, punttisalin sekä spinningin muodossa.

Kipeänä ei saa treenata, tiedän! Mutta kun en nyt varsinaisesti ole kipeä, olen vain yskässä ja nuhassa. Tällä viikolla kyllä mietin, että ensi viikolla tilaan lääkäriajan, jos ei ala helpottaa. Tää on nyt ollut vähän sellasta kaks askelta eteen, yksi taakse päin -meininkiä tän flunssasta toipumisen kanssa. Juoksu on tästä flunssailusta ehkä eniten kärsinyt, tuonne märkään ja kylmään ei kyllä viitsi lähteä, jos vähääkään tuntuu kurkussa. Että iisimmin olen kyllä ottanut, mitä normaalioloissa.

Sitten viime viikon ehkä suurimpaan uutiseen.. Tiesittekö, että jos oikein kovasti haluaa jotain ja yrittää, niin sen voi saada? Joo, mäkin tiesin. Mutta sitä en tiennyt, että jos nyt vähän vaan ihan huvikseen haluaa jotain, eikä edes tiedä haluaako, niin senkin voi saada. Jep. Pääsin nimittäin sinne ammattikorkeaan opiskelemaan sairaanhoitajaksi. Huhhuh! Mä olin niin varma, etten todellakaan pääse ja jos mä olisin ollut valitsemassa, niin en todellakaan olisi valinnut mua :D. Pitäiskö tästä nyt olla iloinen sitten? Joo, kyllä mä vähän olenkin.

Ainoa ISO miinus tossa nyt on sitten se, että tuo opiskelu tapahtuu a) töiden, b) harrastusten, c) parisuhteen ja b) ystävien ohella. Ja ainoastakaan noista ei ole halua ottaa yhtään aikaa pois! Paitsi tietty töistä, mutta ei taida olla varaa siihen. Jännää tulee olemaan miten noi hommat lähtee tulille. Jotenkin tuli fiilis, että onkohan musta nyt tähän sittenkään. Etenkään kun tuo sairaanhoitajan tutkinto ei mulle mikään maailman suurin haave ole.. Oon siis tälläinen ikuinen mitä haluan tehdä isona -haihattelija, joka kyllä työstään tykkää! Yks mun kaveri sanoikin mulle, että hain siihen kouluun kriisipäissään, että saa illuusion siitä, että NYT menee elämä eteenpäin. Ehkä se oli vähän oikeassakin :D. No, katsotaan!

Lopuksi voikin laittaa tän hetken suurimman treenimotivaattoribiisin.. Tai oikeastaan videon. Ties kuinka monta paskaa tai puolipaskaa biisiä on tää artisti suoltanut, mutta tän jälkeen se saa anteeksi ne kaikki :D. Niin huikea biisi ja huikea video!


Ja sama livenä!


Oijoi, miten voimakasta ja notkeaa. Voittaa ihan kuus nolla kaikki musiikkiteollisuuden tissimimmit! Ja toi mies...... Mitäs mieltä arvon lukijat?

2 kommenttia:

  1. Onnittelut nyt joka tapauksessa opiskelupaikasta :D

    Onhan toi Pink ihan huikeessa kunnossa, mutta mies on hieman liian lihaksikas/kuiva mun makuun. Kropanhallinta on vaikeeta, juoksu on tohon verrattuna niiiin helppoo.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitti :). Onhan tuo mies aika lihaksikas tapaus, mutta ei kuitenkaan mikään jäykkä punttijuntti ja siitä pointsit!

      Poista

-Kiitos, että kävit.
-Kiitos, että kommentoit.
<3