Kevyempi minä, kevyempi askel?

Olen vuosia sitten laihduttanut paljonkin, ihan tavallisella menetelmällä.. Toisin sanoen siis syömällä a) säännöllisesti, b) terveellisesti ja c) kohtuullisesti. Säännöllisen urheilun uudelleenaloitus tuki tuota painonpudotusprojektiani. Aikaa tuohon projektiin meni vuoden päivät. Alimmillani painoni oli sellainen 60 kiloa, joka on 7-9 kiloa vähemmän kuin mitä nyt olen useamman vuoden painanut. Tovin pysyin noin hoikassa kunnossa, mutta aika pian paino alkoi pyöriä siinä 65 kilon hujakoilla ja lopulta siinä 67-68 kilon korvilla, jossa se on nyt ollut useamman vuoden. Tarkkailen painoani säännöllisen epäsäännöllisesti ja myönnän, että vaa'an näyttäessä satunnaisesti 69 kiloa, manailen mielessäni. 67-68 kiloa on kuitenkin se missä painoni pääsääntöisesti pyörii ympärivuoden ja nuo satunnaiset ylitykset lienee turvotusta tms.

Syön kohtalaisen terveellisesti, mutta vuosiin en ole ruokailujani sen kummemmin miettinyt. Koen asian siten, että säännöllisellä liikunnalla ja huolettomalla ruokavaliolla minun on "ominaista" olla juuri tämän kokoinen. 171 cm pitkänä tyttönä olen kyllä normaalipainoinen, enkä sinänsä koe mitään tarvetta pudottaa painoa tai tehdä näistä asioista elämää suurempia kysymyksiä. Nyt varmaan joku miettiikin, että mitä tuo tyttö tuolla sitten lässyttää :D. Siitä huolimatta usein mietin, että aion pudottaa painoa sinne 65 kilon tietämiin. Nuo ajatukset tulevatkin voimakkaana usein näin syksyllä tai talvella. Maratonille treenatessa en ehkä jaksa keskittyä muuhun! Eikä se ole kannattavaakaan, siinä herkästi mennään ojasta allikkoon ajatellen kehittävää harjoittelua.

Miettimisistä huolimatta en tuossa asiassa ole onnistunut! Miten muutaman kilon painonpudotus voikin olla näin pirun vaikeaa? Tämän alkavan talven aikana kuitenkin (jälleen kerran) pyrin tuohon ja toivoisin keväällä voivan sanoa, että koen minulle olevan "ominaista" painaa 65 kiloa :D. Miksi näin? Nuo muutamat kilot ei varmasti vaikuta ulkoiseen olemukseeni millään tavalla, mutta olisi siitä huolimatta mukava olla kauempana tuota seiskalla alkavaa kauhurajaa! Toisekseen alan olla hieman kyllästynyt siihen, että kertatoisensa perään totean tuon asian tekemättä sille käytännössä kuitenkaan juuri mitään. Juoksufoorumin sivulla on myös käyty mielenkiintoista keskustelua painon vaikutuksesta juoksuvauhtiin. Jossain määrin uskon kyllä tuon asian merkitykseen, koska tiedän kokemuksesta että askel ON kevyempi 64 kiloisena, kuin 68 kiloisena. Toki harjoittelu on avainasemassa, mutta miksi en tekisi siitä itselleni edes hitusen helpompaa?

Ruokavaliossani on kyllä huomattavastikin petrausvaraa, annoskokoja voisin kohtuullistaa ja ruokailun säännöllisyyteen panostaa. Tuo jälkimmäinen ainakin on mulla ihan retuperällä! Toki jos paljon liikkuu, on ruokaakin syötävä enemmän kuin ei liikkuvan ihmisen. Oon aika hyvin nyt passannut pullan syöntiä töissä, mutta tuohon herkutteluun voisin myös nykyistä enemmän kiinnittää huomiota. Ajattelin, että ensi viikolla voisi pitää ruokapäiväkirjaa, jonka sitten julkaisisi täällä blogissa. Miksi vasta ensi viikolla? Koska en halua tilittää teille tämän viikon pikkujoulusafkoja, enkä etenkään niitä pikkujouludrinkkejä. Joita ei ole missään tapauksessa tarkoitus ruveta edes laskemaan :D.

Ainiin, viime viikon puolessa välin aloin olla sairastelun jäljiltä siinä kunnossa, että oikeaakin liikuntaa tuli vähän loppuviikosta harrastettua, viikon liikunnat oli spinningiä 2x60min. ja kertaalleen salitreeni 1h15min. Jälkimmäisestä mojovat domssit tauon päälle. Ja kuvat on muuten jälleen kerran office.microsoft.comista. Mukavaa viikkoa!