tag:blogger.com,1999:blog-253400114205489131.post1896251614700018420..comments2023-07-27T14:07:45.683+03:00Comments on Wannabe Juoksija: Päänsisäinen ajattelu ja itsepuhelu treenatessaTaru / Wannabe Juoksijahttp://www.blogger.com/profile/11956129128115170609noreply@blogger.comBlogger2125tag:blogger.com,1999:blog-253400114205489131.post-77495069841683009862015-01-28T17:47:37.695+02:002015-01-28T17:47:37.695+02:00Eikä, vähän kiva tapa kiittää jalkoja.. :D. Onni o...Eikä, vähän kiva tapa kiittää jalkoja.. :D. Onni on sekin, että mulla ainakin jää paljon paljon paremmin mieleen ne flow-fiilikset, kun tahmeet lenkit. Paitsi sellainen tahmeus kyllä jää mieleen, jos on ollut joku superextreme sää tai jotain, mut toisaalta just sellaisesta ne jälkifiilikset on niin parhaita!Taru / Wannabe Juoksijahttps://www.blogger.com/profile/11956129128115170609noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-253400114205489131.post-18287849829456206072015-01-28T10:41:49.300+02:002015-01-28T10:41:49.300+02:00Kyllä mä kanssa tsemppaan itseäni, ehkä enemmän si...Kyllä mä kanssa tsemppaan itseäni, ehkä enemmän silloin kun vaikeampi hetki. Se on just tuota "jaksaa, jaksaa!" tai sitten keskittymistä rytmiin ja tekniikkaan ilman matkan ajattelua. Oon mä joskus pitkiksen jälkeen taputellut jalkojani ja kiittänyt niitä ääneen :) Ja sit nauranut päälle, että taidan olla vähän höperö :D<br /><br />Mielikuvaharjoittelua oon vähän kokeillut, mutta se aina jotenkin unohtuu. En oo oikein päässyt siihen vielä siis kiinni, mutta uskon kyllä, että sillä on vaikutusta. Ja silläkin, että muistaa sen tunteen, kun esim. juoksu rullaa tosi hyvin ja on vaivatonta, voisi kestää miten kauan vaan.<br />anuknoreply@blogger.com